Valikko

Tuula Haatainen

Tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustajia tarvitaan kipeästi

Kansainvälisessä politiikassa asioiden läpi vieminen vaatii sitoutumista, sitkeyttä ja yhteistyökykyä. Olen ollut mukana lukuisissa YK:n kokouksissa. Viimeisimmäksi 2016 YK:n AIDS-erityisistunnossa New Yorkissa. YK:n toiminnan tehostamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi pitää löytää keinoja. Mutta järjestöä ei pidä hukata.

YK:n naisten asemaa käsittelevä maailmankonferenssi järjestettiin Pekingissä vuonna 1995. Tasa-arvoasiainneuvottelukunnan puheenjohtajana olin mukana tuolloin Suomen virallisessa valtuuskunnassa.

Pekingin konferenssi vahvisti uskoani siihen, että yhdessä toimimalla voimme saada aikaan muutoksen, kun uskomme asiaamme ja tähtäämme korkealle. Ja että YK:n kaltaista maailmanlaajuista järjestöä tarvitaan. Se on ainoa foorumi, jonne maailman johtajat voivat kokoontua ja jossa suuret eivät yksin käytä puheoikeuttaan.

Pekingin suuressa konferenssissa hyväksyttiin tavoitteemme: naisten oikeudet kirjattiin ihmisoikeuksiksi ja seksuaalioikeudet naisten oikeuksiksi. Tämä ei tullut itsestään, vaan vaati sinnikästä neuvottelua ja samanmielisten maiden hyvää yhteistyötä. Uutistoimisto Reuters uutisoikin, että pienen Suomen valtuuskunta oli aktiivisin ja otti kantaa kaikkeen.

Pekingissä kirjoitetun toimintaohjelman tavoite oli, että naisista tulee täysivaltaisia ja tasavertaisia kaikessa päätöksenteossa ja vaikuttamisessa. Pekingin toimintaohjelmasta alkanut prosessi on laajentunut vuosien aikana ja se on toiminut kantavana ohjenuorana naisten vaikutusvallan vahvistamiseen kaikilla elämänalueilla kaikissa YK:n jäsenvaltioissa.

Naisten ihmisoikeuksien edistämisessä 1990-luvulla saavuttamamme tulokset ovat kuitenkin edelleen hauraalla pohjalla.

Esimerkiksi Yhdysvallat kielsi vuoden 2017 alusta alkaen liittovaltion rahoitusta saavilta kansalaisjärjestöiltä aborttineuvonnan antamisen.

Presidentti Trumpin allekirjoittama asetus tarkoittaa, että järjestöt, jotka tekevät lisääntymisterveyttä ja turvallisia abortteja edistävää työtä ja jakavat tietoa ehkäisystä, eivät saa enää USA:n rahoitusta. Tämän seurauksena köyhien naisten ja tyttöjen mahdollisuudet saada tarvitsemiaan palveluja heikkenevät.

Naisten ja tyttöjen henki on vaarassa ei-toivottujen raskauksien, vaarallisten aborttien ja äitiyskuolleisuuden myötä erityisesti köyhissä maissa.

Perhesuunnitteluohjelmat ehkäisevät lapsi- ja äitikuolleisuutta, ei-toivottuja raskauksia, lapsiavioliittoja sekä perheväkivaltaa.

Takapajuinen ajattelu on viime vuosina saanut kasvaa myös Euroopassa. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että myös EU pitää tiukasti kiinni sitoumuksistaan naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäjänä ja että Suomen ulkopoliittinen johto toimii äänekkäästi näiden oikeuksien puolesta.