Valikko

Tuula Haatainen

Naisten oikeudet

Ulkopolitiikka ja diplomatia ovat dialogia, ei sulkien pörhistelyä. Arvot ja asenteet ohjaavat kaikkea päätöksentekoa. Niin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Sovinismi-sana on lähtöisin kansalliskiihkoilusta. Siinä tiivistyy osuvasti vastakohta feministiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle: feminismi vastustaa konservatiivista nationalistista ääriajattelua. Mitä suppeammin määrittelemme ulko- ja turvallisuuspolitiikan, sen rajallisemmin pystymme hahmottamaan monimutkaisia ongelmia.

Siksi me vaadimme naisten voimaannuttamista ympäri maailman. Kun allmalepanelit haluavat puhua sotilaallisista turvallisuusuhista, me osoitamme juurisyyt, jotka kumpuavat osattomuudesta, köyhyydestä ja työttömyydestä.

Sillä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, rajat on tehty rikottavaksi, ei suljettavaksi.

Naisten osaaminen on maailman alikäytetyin voimavara. Edelleen on paljon naisia, jotka eivät saa päättää omasta naimisiin menostaan, lasten hankinnasta tai työn teostaan. Liian moni tyttö ei edelleenkään pääse koulutukseen ja saa sitä kautta mahdollisuutta itsenäiseen elämään.

Naisten oikeudet tai niiden puute ei ole pelkästään ongelma kehittyvissä maissa. Viime viikkojen metoo-kampanja on osoittanut, että kyse on syvästä rakenteellisesta epätasa-arvosta, joka on olemassa myös länsimaissa.

Yhdysvaltalaisen elokuvatuottaja Harvey Weinsteiniin liitetyt useiden kymmenten naisten ahdistelukokemukset ovat toimineet katalyyttina. Sen jälkeen kun Hollywood-näyttelijä Alyssa Milano pyysi Twitterissä kaikkia seksuaalista häirintää kokeneita naisia vastaamaan twitter-viestiinsä Me too (minä myös), sosiaalinen media alkoi täyttyä samaa kokeneiden viesteistä.

Siksi Jokanaisenoikeudet on saatettava voimaan kaikkialla maailmassa.