Valikko

Tuula Haatainen

Hyvää isänpäivää!

Isäni oli opettaja. Asuimme Soisalon saaressa ja kotini oli samalla koulu.

Isäni otti minut mukaan kaikkeen ja kannusti eteenpäin. Olin mukana metsäretkillä, kalastimme ja urheilimme. Illalla hän opetti minua soittamaan koulun poljettavaa urkuharmoonia. Opin lukemaan varhain ja kahlasin läpi koulun kirjaston kirjoja.

Lapsuudessani oli erikseen tyttöjen ja poikien käsityötunnit. Minusta se oli pöhköä. Olin ylpeä kun opettajaisäni päästi minut ”poikien käsitöihin” tekemään puutöitä. Veistin taltalla oman puulaivan, jota uittelin läheisen hiekkakuopan lammikossa.

Nuo ajat ovat muovanneet minusta sellaisen kuin nyt tänä päivänä olen. Nyt isäni on jo kuollut. Muistan kiitollisena isäni kannustuksen rohkeuteen ja oppimisen iloon.

Hyvää isänpäivää kaikille!