Valikko

Tuula Haatainen

Tuula Haatainen – The heart to say

Inequality is the biggest security threat.

Crises arise from poverty, exclusion, and hopelessness. If only some win, everybody loses, and this is the case in Finland, too. A cohesive welfare state is strong against both internal and external threats.

Women’s competence is the most underused resource in the world.

That is why every woman’s rights must be implemented everywhere in the world. Peace and security cannot be built on a sustainable basis without equal inclusion. Women must be included in decision-making.

Sustainable development is not just a slogan: it will decide the future of humanity.

We must stop the destruction of our living environment, and Finland must do its part. We are responsible to our children and grandchildren, and the time to act is now.

Humaneness is not extreme.

In our Finland, you can rely on humanity, and there is no room for hate speech. The civilisation of a society is measured by how it treats the most disadvantaged ones.


We must have
the heart to say
no to inequality.
To indifference.
To hate speech.
Yes to sustainable development.
To every woman’s rights
To humanity.”


Tuula Haatainen

Presidential Candidate 2018
Firm, strong, courageous, emphatic.
A true and approachable expert and leader.
A 57-year-old mother, grandmother, Master of Social Sciences, and nurse.
Member of Parliament, former Minister of Education and Minister of Social Affairs and Health.
SDP

Videot

Tuula Haatainen – Sydäntä sanoa

Minä rikon rajoja

Minä tähtään korkealle

Minä uskallan

Minä unelmoin

Tunnelmapaloja kampanjakuvien kuvaussessiosta

Arvonnan säännöt

Tuula Haatainen 2018 -arvonnan säännöt ja rekisteriseloste

 Tuula Haataisen presidenttikampanjan arvonnan (jäljempänä ”Arvonta”) järjestäjä on Yhteinen Presidentti ry (jäljempänä ”Järjestäjä”). Arvonta järjestetään 10.1.-28.1.2018.

Osallistuminen

Arvontaan voi osallistua arvonnan kampanja-aikana pidetyissä tietyissä Tuula Haataisen presidenttikampanjan tapahtumissa. Arvontaan saa osallistua vain omalla nimellä ja sähköpostiosoitteella. Osallistuminen edellyttää voimassaolevaa sähköpostiosoitetta. Yksi henkilö voi osallistua arvontaan vain kerran.

Arvontaan osallistutaan täyttämällä oma nimi ja yhteystiedot tietyistä Tuula Haataisen presidenttikampanjan tapahtumista löytyvälle arvontalomakkeelle.

Osallistuminen ei edellytä uutiskirjeen tilaamista tai muun suoramarkkinointiluvan antamista.

Järjestäjä ei vastaa logistisista syistä perille tulemattomista osallistumisista tai puutteellisista, asiattomista tai lukukelvottomista vastauksista. Mikäli arvontalipukkeista löytyy paino- tai jokin muu virhe, Järjestäjä ei ole vastuussa virheestä aiheutuvista seuraamuksista.

Kampanjaan voivat osallistua vähintään 18-vuotiaat Suomessa asuvat yksityishenkilöt, paitsi Järjestäjän henkilökunta tai heidän perheenjäsenensä.

Kampanjan viimeinen osallistumispäivä on 25.1.2018 ellei toisin ilmoiteta. Kampanjatilaisuuksien järjestäjät jättävät arvontalipukkeet postin kuljetettavaksi SDP:n puoluetoimistolle (Siltasaarenkatu 18–20 C 6 krs. 00530 Helsinki) viimeistään 29.1.2017.

Järjestäjä pidättää oikeuden muuttaa aikataulua perustellusta syystä. Mikäli kampanja keskeytetään ennenaikaisesti, palkinto arvotaan keskeyttämiseen mennessä osallistuneiden kesken.

Arpajaisten palkinto

Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan yksi New Yorkin matkaan oikeuttava lahjakortti. Lahjakortin arvo on max. 1500 euroa. Lahjakorttia ei voi vaihtaa rahaksi. Palkinto arvotaan 2.2.2018 ja voittajan nimi julkaistaan Demokraatissa 8.2.2018. Voittajalle ilmoitetaan myös henkilökohtaisesti. Mikäli voittaja valitsee lahjakortin maksimiarvoa edullisemman matkan, jäljelle jäävää osaa ei palauteta. Mikäli taas voittaja valitsee lahjakorttia kalliimman matkan, hän maksaa itse lahjakortin ja matkan hinnan välisen erotuksen.

Palkintoehdot

Palkinnon arvonnassa voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Järjestäjä maksaa palkinnoista lakisääteisen arpajaisveron. Voittaja vastaa kaikista muista voiton hyväksymiseen ja lunastukseen liittyvistä mahdollisista kustannuksista. Järjestäjällä on oikeus julkaista voittajien ja muiden palkinnon saajien nimet missä tahansa mediassa.

Henkilötietojen käsittely 

Järjestäjä käsittelee osallistujien tietoja henkilötietolain mukaisesti. Henkilötietoja ei tallenneta erilliseen Järjestäjän sähköiseen rekisteriin.

Muut ehdot

Järjestäjä ei kerää, säilytä eikä luovuta ulkopuolisille sellaisten kutsuttujen henkilötietoja, jotka eivät osallistu Arvontaan. Järjestäjällä ja/tai toteuttajalla on kuitenkin oikeus tarkastella kaikkia osallistujien antamia tietoja ylläpitotarkoituksissa esimerkiksi mikäli tietojen antamiseen liittyy epäily väärinkäytöksestä tai sääntöjen rikkomisesta.

Järjestäjä vastaa Arvonnan sisällöstä. Järjestäjä ei vastaa kolmansista osapuolista johtuvista ongelmista, kuten ongelmasta arpajaislippujen postituksessa.

Osallistuminen edellyttää näiden sääntöjen hyväksymistä. Osallistumalla osallistuja hyväksyy nämä säännöt ja sitoutuu noudattamaan niitä. Järjestäjä pidättää oikeuden sääntömuutoksiin. Toimenpiteeseen ja sen sääntöihin sovelletaan Suomen lakia, pois lukien lain valintaa koskevat säännöt. Sääntöjen soveltamiseen ja tulkintaan liittyvät mahdolliset epäselvyydet ratkaisee Järjestäjä.

Järjestäjä pidättää oikeuden hylätä kilpailusta henkilöt, jotka ovat rikkoneet näitä sääntöjä tai joiden on syytä epäillä käyttäneen osallistumisessa epärehellisiä keinoja.

Järjestäjä: Yhteinen Presidentti ry, Siltasaarenkatu 18-20 C, 6. krs, 00530 Helsinki

 

Rekisteriseloste

Henkilötietolaki (523/1999) 10 §

1. Rekisterinpitäjä ja yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa

Yhteinen Presidentti ry, Siltasaarenkatu 18-20 C, 6 krs. 00530 HELSINKI. Y-tunnus: 1564413-2.

Yhteyshenkilö:

Kampanjapäällikkö Jenny Suominen
jenny.suominen@haatainen2018.fi
p. 050 491 1401
Siltasaarenkatu 18-20 C, 6 krs.
00530 HELSINKI

 

2. Henkilörekisterin nimi

Tuula Haataisen presidenttikampanjan arpajaisten -henkilörekisteri

 

3. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

Asiakkaan henkilötietoja voidaan käsitellä seuraavia tarkoituksia varten:

– Arpajaisten palkinnon arvonta ja voittajan kontaktointi.

 

4. Rekisterin tietosisältö

Rekisteri voi sisältää seuraavia tietoja:

– etu- ja sukunimi
– sähköpostiosoite
– puhelinnumero
– postiosoite

 

5. Rekisterin säännönmukaiset tietolähteet

Asiakasta koskevat tiedot saadaan säännönmukaisesti:
– Henkilöltä itseltään arvontalipukkeen välityksellä

 

6.Tietojen säännönmukaiset luovutukset

Rekistereistä ei luovuteta henkilötietoja säännönmukaisesti sivullisille ilman rekisteröidyn erillistä suostumusta.

 

7. Tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle

Tietoja ei luovuteta EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelle.

 

8. Rekisterin suojauksen periaatteet

Henkilötietoja ei tallenneta sähköiseen rekisteriin. Tiedot kerätään arvontalipukkeisiin, jotka pidetään Järjestäjän toimesta suojattuna. Henkilötiedot pidetään lukituissa tiloissa ja tietoihin pääsevät käsiksi vain tietyt Järjestäjän henkilöt. Manuaalinen rekisteri hävitetään tietoturvallisella tavalla heti arvonnan jälkeen.

 

9. Tarkistus-, kielto- ja korjausoikeus

Rekisteröidyllä on henkilötietolain mukainen oikeus tarkastaa, mitä häntä koskevia tietoja rekisteriin on talletettu. Tarkastuspyyntö pitää lähettää rekisterinpitäjälle, ja sen on oltava kirjallinen ja allekirjoitettu.

Rekisteröidyllä on oikeus kieltää häntä koskevien tietojen käsittely ja luovuttaminen suoramainontaa, etämyyntiä ja muuta suoramarkkinointia sekä markkina- ja mielipidetutkimuksia varten ottamalla yhteyttä rekisterinpitäjään.

Rekisteröidyllä on oikeus vaatia virheellisen tiedon korjaamista tai pyytää poistamaan rekisteristä tarpeeton tieto ottamalla yhteys rekisterinpitäjään. Pyyntö tehdään kirjallisena tai lähettämällä allekirjoitettu pyyntökirje skannattuna rekisterinpitäjän sähköpostiin.

Graafinen aineisto

Kvinnornas Finland 100

Det är skäl att minnas de kvinnor som byggt landet då vi firar hundra år av självständighet. Vilken är hundraåringens historia, på vad grundar sig utvecklingen från fattigt agrarsamhälle till framgångsrik välfärdsstat? Och hur ser den berättelsen ut ur kvinnornas perspektiv?

Man kan bjuda in en forskare eller någon som skrivit om lokal historia alternativt utgå från en presentation av ett skönlitterärt verk som belyser Finlands samhälle och historia ur kvinnoperspektiv. Man kan ordna en paneldebatt med kvinnor som varit med under olika tidsperioder eller diskutera finländska mäktiga kvinnor och deras betydelse för Finlands samhällsutveckling.

Utbildning och utvecklingssamarbete

Utbildning och utvecklingssamarbete är båda sektorer där Sipiläs regering har gjort massiva nedskärningar. Utbildningen är Finlands trumfkort, men utbildning har en stor betydelse också på globalt plan och för hållbar utveckling.

Man kan bjuda in representanter för medborgarorganisationer eller utbildningsexperter för att diskutera utbildningen i Finland eller utbildningen i global utveckling t.ex. under rubriker som ”Det finska utbildningssystemets framtid” eller ”Utbildning som exportprodukt” eller ”Utbildning och utvecklingssamarbete” eller ”Globalfostrans betydelse”.

Ett mångkulturellt Finland

Finland är inte längre ett isolerat land i periferin, utan internationaliseras. Allt fler mänskor från olika kulturer har flyttat och kommer att flytta till Finland pga. kärlek, jobb eller som flyktingar.

Det är viktigt med nolltolerans för rasism och diskriminering. Genom gemenskapen kan vi skapa tillit, försvara mänskliga rättigheter och kämpa mot rasism och våld.

Man kan bjuda in unga eller invandrare med olika bakgrund för att diskutera hurdant ett Finland utan diskriminering skulle vara.

Man kan också diskutera t.ex. hur det känns att leva som minoritet eller invandrare i Finland, hur fördomar kan motverkas och hur tillit och förståelse kunde främjas.

Feministisk utrikespolitik

Feministisk politik har den senaste tiden lyfts fram som ett alternativ till konservativ politik. Den feministiska politikens målsättning är att krossa förtryckande strukturer och bygga ett samhälle där ingen diskrimineras på basen av kön, etnicitet, ålder eller annan personlig egenskap.

Ett feministiskt synsätt kan utnyttjas på alla politikområden och ge ett frigörande perspektiv.

Man kan ordna en diskussion om vad feminism kunde bidra till samhällsbygget, t.ex. vad Finland kunde lära sig av Sverige eller hur kunde Finland göra en aktiv feministisk utrikespolitik? Man kan också diskutera feministisk utrikes- och säkerhetspolitik t.ex. genom hur kvinnors deltagande i fredsprocesser främjar demokratin.

Man kan dela ut Tuula Haatainens utrikespolitiska pamflett Suomen paikka maailmassa, som kan laddas ner på kampanjens hemsida www.haatainen2018.fi

Klimatpolitiken och hållbar utveckling

Klimatförändringen är ett av vår tids största hot och något alla måste jobba för att stoppa. Speciellt på det globala planet ökar klimatförändringen ojämlikhet och ojämställdhet.

Det finns allt fler klimatflyktingar: miljökatastrofer och hungersnöd ökar med klimatförändringen. Vi behöver tala mer om klimatpolitiken och det är ett ämne som intresserar speciellt unga.

Hand i hand med klimatpolitiken går hållbar utvecklig, vilka lösningar som förbättrar levnadsförhållandena på sikt och verkar globalt.

Under detta tema kan man diskutera t.ex. vardagliga ekogärningar eller hurdan politik för hållbar utveckling man borde föra för att stoppa den globala uppvärmningen.

En möjlighet är att ordna en dokumentärfilmskväll, där man visar en dokumentär om klimatförändringen och sedan diskuterar utgående från den. Eller så kan man bjuda in sakkunniga för att berätta hur utsläpp kan minskas/hurdan en bra miljöpolitik är.

Jämställdhetens Finland

Finland är känt som jämställdhetens modelland och mycket arbete har gjorts under årens lopp för att främja jämställdheten.

Men de senaste åren har vi tagit steg tillbaka och finland har tappar sin toppplacering i EIGE:s jämställdhetsindex bland annat för att kvinnors politiska makt minskade och för att tidsanvändningen är ojämlikt fördelad (kvinnor använder mycket mer tid på oavlönat hushålls- och vårdarbete än män).

Dessutom är våld mot kvinnor oroväckande vanligt, liksom sexuella trakasserier vilket #metoo-kampanjen belyst.

Evenemanget kan ordnas som en paneldebatt där personer i olika åldrar och olika bakgrund diskuterar jämställdheten och hur den utvecklats i Finland. Diskussionen kan beröra t.ex. #metoo-kampanjen och hur sexuella trakasserier kan motarbetas eller våldsstatistiken och hur utsatta kvinnor kan hjälpas och våld förebyggas (skyddshem osv.).

Delta

OLIKA SÄTT ATT GÖRA KAMPANJARBETE

Anmäl dig till stödgruppen!

Alla som anmäler sig till kampanjens stödgrupp får regelbundna epostmeddelanden med nyheter om kampanjen och idéer och information om hur man kan delta. Man kan anmäla sig här.

 

Donera!

Det är snabbt och enkelt att donera: välj summa och sedan betalningssätt (nätbank, kredit- eller debetkort) och betala. Kom ihåg att fylla i din epostadress om du vill ha ett kvitto på donationen.

Du kan donera här.

Du kan även donera med textmeddelande. Skicka meddelandet TUULA20 (donation om 20€) eller Tuula50 (donation om 50€) till numret 16499. SMS-doneringen fungerar med Elisas, Saunalahtis, Telias och DNA:s abonnemang. Donationen debiteras på din telefonräkning.

 

Delta på sociala media!

Det är snabbt och enkelt att delta i kampanjarbetet på sociala media. Var och en kan påverka genom att vara aktiv och modig i sina egna nätverk: kommentera, diskutera och berätta varför Tuula skulle vara en bra president. Vi kan tillsammans föra fram våra åsikter, ställningstaganden och alternativ.

 

Följ och dela Tuulas inlägg på sociala media!

Kampanjens officiella hashtag är #Tuula2018

 

Kom med i Tuulas some-grupp!

Kom med i Tuulas Facebook-grupp ”Tuula Haatainen presidentiksi 2018” . I gruppen delar och diskuterar vi kampanjidéer, meddelar om teman, reagerar vi på dagspolitiska frågor och sprider kampanjmaterial. Vem som helst som är intresserad av kampanjen kan komma med i gruppen.

 

Ordna evenemang!

Broschyrer, postkort, kampanjvästar, reflexer, ballonger och kampanjknappar finns som kampanjmaterial. Man kan beställa ett kampanjpaket på www.sdpkauppa.fi

Tuulas kampanjkalender hittar du här, men vi hoppas att ni ordnar fredscaféer och andra evenemang även då Tuula inte kan komma på plats.

Pop-up-evenemang kan ordnas av ett fåtal mänskor på kort varsel. Ni kan skaffa självständighetsljus, reflexer eller andra billiga utdelningsprodukter, fästa valreklam och dela ut dem tillsammans med broschyrer på lämpligt ställe t.ex. utanför matbutiken eller kollektivtrafikens knytpunkter vid rusningstid. Klistermärken och kort kan beställas från www.sdpkauppa.fi

 

FREDSCAFÉ

Fredscaféer är evenemang som är uppbyggda kring ett tema som tangerar de frågor Tuula Haatainens valkampanj lyfter fram. I början av evenemanget kan en videohälsning från Tuula spelas upp. Ni kan ordna cafédiskussioner t.ex. om dessa ämnen:

  1. Jämställdhetens Finland
  2. Klimatpolitiken och hållbar utveckling
  3. Feministisk utrikespolitik
  4. Ett mångkulturellt Finland
  5. Utbildning och utvecklingssamarbete
  6. Kvinnornas Finland 100

Osallistu

Ilmoittautumalla Tuulan tukijaksi saat säännöllisesti ilmestyvän kampanjakirjeen. Kampanjakirjeessä saat tietoa kampanjasta, ehdokkaan näkymisestä mediassa, vaalikiertueesta, kannanotoista ja tapahtumista. Voit ilmoittautua kampanjaan mukaan täällä.

 

Lahjoita

Voit myös tukea Tuulan kampanjaa tekemällä lahjoituksen. Pienelläkin lahjoituksella on suuri merkitys. Lahjoittaminen on helppoa ja nopeaa: valitset vain lahjoitettavan summan, jonka jälkeen valitset maksutavan (verkkopankit, luotto- tai maksukortti) ja siirryt maksamaan. Muista syöttää myös sähköpostiosoitteesi, jos haluat lahjoituksesta itsellesi kuitin.

Lahjoittamaan pääset tästä.

Voit myös lahjoittaa tekstiviestillä. Lähetä viesti TUULA20 (20 €:n lahjoitus) tai TUULA50 (50 €:n lahjoitus) numeroon 16499. Tekstiviestilahjoitus toimii Elisan, Saunalahden Telian ja DNA:n liittymillä. Lahjoitus veloitetaan puhelinlaskultasi.

Yli 1500 euron lahjoitukset pankkitilille!

Kampanjan tukiyhdistyksen tilinumero:

Yhteinen Presidentti ry
FI23 1017 3000 2088 46
NDEAFIHH

Tue kampanjaa – Osta villasukat

Voit tukea Tuulan kampanjaa ostamalla kotimaiset villasukat. Sukkien hinta on 25 euroa + toimituskulut. Helsingin Villasukkatehtaan valmistamia sukkia on saatavilla kahdessa eri punaisen sävyssä, oranssisina, sinisinä sekä harmaina. Harmaan sukkaparin hinnasta menee 6,50 euroa kampanjan tukemiseen ja värillisistä sukista viisi euroa.

Pehmeät ja lämpimät villasukat ovat oiva lahja pukinkonttiin!

Osta sukat täältä

 

Osallistu sosiaalisessa mediassa

Somessa kampanjointiin osallistuminen on helppoa ja nopeaa. Jokainen meistä voi vaikuttaa olemalla aktiivinen ja rohkea omissa piireissään: kommentoidaan, keskustellaan, otetaan kantaa ja kerrotaan kaikille miksi juuri Tuula olisi hyvä presidentti. Tuodaan yhdessä esille ehdokkaamme arvoja, mielipiteitä ja kannanottoja.

 

Seuraa ja jaa Tuulan viestiä somessa!

Tykkää Tuulan Facebook-sivuista

Seuraa Tuulaa twitterissä täällä

Seuraa Tuulaa Instagramissa täällä

Kampanjan virallinen aihetunniste on #Tuula2018. Myös slogania #sydäntäsanoa voi käyttää viesteissä.

Somessa jaettavia sitaattikuvia täältä

 

Tule mukaan Tuulan somejoukkoihin!

Tule mukaan Tuulan tukijoiden Facebook-ryhmään. Ryhmässä jaetaan kampanjaideoita, viestitään teemoista, reagoidaan päivänpoliittisiin aiheisiin ja levitetään kampanja-ainestoja. Ryhmään voi liittyä kuka tahansa Tuulan kampanjasta kiinnostunut.

Tuula Haatainen presidentiksi 2018 -ryhmän löydät täältä.

 

Täällä tarvitaan Tuulaa!

Kun vastaasi tulee epätasa-arvoa ja epäoikeudenmukaisuutta edustava uutinen, jaa se ja lisää postaukseen #täällätarvitaanTuulaa sekä/tai #täällätarvitaanTuulaa-kuva. #TäällätarvitaanTuulaa aihetunnistetta voidaan käyttää jakaessa Tuulan arvomaailman vastaisia uutisia.

Näin aihetunnisteella merkityt päivitykset alkavat muodostaa käsitystä siitä, mitä ehdokkaamme tekisi ja mihin asioihin hän puuttuisi. Voit halutessasi käyttää myös kuvaa kommentoidessasi uutisia, Facebook-päivityksiä jne.

 

Muuta someprofiilisi kampanjailmeen mukaiseksi!

Kerro kaikille, että kannatat Tuulaa presidentiksi: ota käyttöön kampanjailme omissa someprofiileissasi!

Coverkuvat

Lataa täältä itsellesi FB-coverkuva

FB-kuvakehykset

Lataa täältä itsellesi FB-profiilikuvakehys viestillä “Tuula 2018”

Lataa täältä itsellesi FB-profiilikuvakehys viestillä “Minullakin on sydäntä sanoa”

Lataa täältä itsellesi FB-profliilikuvakehys viestillä “Mod och hjärta”

Tule mukaan nuorisokampanjaan

Jos olet alle 35 -vuotias nuori, tule tekemään yhdessä Tuula Haataisesta presidenttiä yli 200 nuoren kanssa ympäri Suomen! Ota yhteyttä nuorten kampanjakoordinaattoriin Maria Mäkyseen:

maria.makynen@tsl.fi tai soita 040 529 8113.

 

Osallistu omalla paikkakunnallasi

Täältä löydät yhteystietolistan eri paikkakuntien “Tuulan tekijöistä” eli kampanjavastaavista ja piirien toiminnanjohtajista. Ota heihin yhteyttä ja kerro, kuinka haluaisit olla mukana Tuulan kampanjassa.

 

Järjestä tilaisuus

Tuulan Haataisen presidenttikampanjassa on kampanjointiin käytettävissä vaaliesitettä, 4 erilaista postikorttia, kampanjaliivejä, heijastimia, ilmapalloja sekä rintanappeja.

SDP:n verkkokaupasta voit tilata kampanjointipaketin

Tuulan vaalikiertueaikataulun voit tarkistaa täältä. Tuulan tekijöiden toivotaan järjestävän tapahtumia myös silloin, kun ehdokas on muualla.

Tulosta täältä juliste, jolla voit mainostaa tilaisuuttasi

 

Pop-up tempaus

Popup-tempauksen toteuttaa muutamankin ihmisen voimin vaikka hankkimalla itsenäisyyspäivän kynttilöitä, rauhan-heijastimia tai muita edullisia tuotteita, ja liimaamalla niihin mainostarran. Mainostarroja ja myyjäistuotteisiin sopivia kortteja voi tilata verkkokaupasta.

Kampanjamateriaalia voi jakaa esimerkiksi ruokakaupan edessä esitteen kera.

 

Järjestä rauhankahvilatilaisuus

Rauhankahvila on vaihtoehtoisten teemojen ympärille rakennettu kahvilatapahtuma. Tapahtuman alkuun näytetään Tuulan tervehdys, joka löytyy YouTubesta. Tilaisuuden voi järjestää esimerkiksi seuraavien teemojen ympärille:

  1. Tasa-arvon Suomi
  2. Ilmastopolitiikka ja kestävä kehitys
  3. Feminismiä politiikkaan – Tuula Haataisen ulkopoliittinen linja
  4. Monikulttuurinen Suomi
  5. Koulutus ja kehitysyhteistyö
  6. Naisten Suomi 100

Naisten Suomi 100

Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi on hyvä muistaa myös itsenäisen Suomen eteen töitä tehneitä naisia. Mikä on satavuotiaan Suomen tarina, mihin perustuu Suomen menestys köyhästä agraarimaasta hyvinvointivaltioksi? Millainen tämä tarina on naisten näkökulmasta? Miten naiset ovat olleet rakentamassa hyvinvointivaltiota?

Tapahtumassa voi olla mukana esimerkiksi historiantutkimusta. Puhujana esimerkiksi paikallinen tutkija, joka on julkaissut jonkin historiallisen teoksen.

Vaihtoehtoisesti esittelyssä voi olla myös jokin kaunokirjallinen teos, esimerkiksi hiljattain julkaistu novellikokoelma Toinen tuntematon, johon eri kirjailijat ovat kirjoittaneet novelleja jatkosodasta naisen näkökulmasta. Esimerkiksi tästä teoksesta voidaan käydä keskustelua teemoilla Suomi 100, naiset, historia ja yhteiskunnallinen muutos.

Vaihtoehtoisesti voidaan myös vaihtoehtoisesti keskustella Suomalaisista ”suurnaisista ”ja heidän vaikutuksistaan suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen.

Koulutus ja kehitysyhteistyö

Koulutus ja kehitysyhteistyö ovat politiikan sektoreita, joista nykyinen hallitus on leikannut huomattavasti. Suomi on koulutuksen kärkimaita ja se on meidän valttimme. Kehitysyhteistyö on tärkeä osa globaalia tasa-arvoa ja vakautta.

Mikä on koulutuksen merkitys kansallisella ja globaalilla tasolla? Miten koulutuksella voidaan edistää tasa-arvoa ja vähentää tuloeroja. Koulutuksesta on vientituotteeksi kehittyviin maihin.

Teemasta voidaan keskustella esimerkiksi avoimessa paneelissa: ”Suomalaisen koulutusjärjestelmän tulevaisuus” tai ”Koulutuksesta vientituotteeksi” tai ”Koulutus ja kehitysyhteistyö”, ”globaalikasvatuksen merkitys”. Puhujiksi voi pyytää tutkijoita, kansanedustajia ja paikallisia koulutuksen asiantuntijoita.

Monikulttuurinen Suomi

Suomi ei ole syrjässä oleva maa vaan se kansainvälistyy. Yhtenäiskulttuuri on muuttunut monikulttuuriseksi. Suomeen on muuttanut ja tulee muuttamaan yhä enemmän ihmisiä erilaisista kulttuurillisista taustoista. Yhteisöllisyyden voimalla pystytään kasvattamaan luottamusta ja puolustamaan yleisiä ihmisoikeuksia, sekä taistelemaan rasismia ja väkivaltaa vastaan.

Paikalle voidaan pyytää, esimerkiksi monikulttuurisen taustan omavia nuoria ja maahanmuuttajia keskustelemaan siitä, millainen olisi syrjinnästä vapaa Suomi. Keskustelua myös esim. siitä, miltä tuntuu elää vähemmistönä tai maahanmuuttajana Suomessa? Miten ennakkoluuloja voidaan kitkeä ja keskinäistä luottamusta kasvattaa?

Feminismiä politiikkaan – Tuula Haataisen ulkopoliittinen linja

Feministinen politiikka on noussut esiin politiikassa, vastavoimana konservatiiviselle politiikalle. Feministisen politiikan tavoitteina on murtaa sortavia rakenteita ja rakentaa yhteiskuntaa, jossa ketään ei syrjitä sukupuolen, etnisyyden tai iän perusteella. Feminismiä voidaan hyödyntää politiikan jokaisella osa-alueella ja se tarjoaa oman vakauttavan näkökulmansa.

Tapahtumassa voidaan keskustella siitä, mitä annettavaa feministisellä politiikalla ylipäätään on yhteiskuntaan. Miten Suomi voi tehdä aktiivista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa feministisestä näkökulmasta. Tilaisuuden voi järjestää myös ylipäätään feminismistä, esimerkiksi keskustelutilaisuus siitä mitä feminismi eri ihmisille merkitsee.

Tilaisuudessa voidaan jakaa Tuula Haataisen ulkopoliittista pamflettia, jonka tulostusversio löytyy täältä.

Ilmastopolitiikka ja kestävä kehitys

Ilmastonmuutos on aikamme akuutein uhka, jonka pysäyttämiseksi kaikkien on tehtävä töitä. Maailmassa on yhä enemmän ilmastopakolaisia: ympäristökatastrofit ja nälänhätä lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä.

Tilaisuudessa voidaan keskustella esimerkiksi arkipäivän ekoteoista, tai millaista kestävän kehityksen politiikkaa kuuluisi tehdä, jotta globaalisti voitaisiin hidastaa ilmastonmuutosta.

Vaihtiehtoisesti voidaan järjestää dokumenttielokuvailta, jossa esitetään jokin ilmastopolitiikasta kertova dokumentti (esim. Epämiellyttävä totuus tai Merchants of Doubt) ja tämän jälkeen keskustelua dokumentin pohjalta.

Tilaisuudessa voidaan myös esitellä jotain tutkimusta tai teosta (esimerkiksi keskustelu kirjasta Kirjeitä tulevaisuudesta- ääniä maapallon säästymisestä. Kirjassa on globaalin etelän ja pohjoisen asukkaiden kirjeenvaihtoa, joissa pohditaan ratkaisuja ympäristöongelmiin ja sosiaalisiin epäkohtiin.)

Vaihtoehtoisesti voidaan tilaisuuteen pyytää asiantuntijoita kertomaan, kuinka ympäristöpäästöjä voidaan vähentää/ millaista on hyvä ympäristöpolitiikka.

Tasa-arvon Suomi

Suomea on pidetty tasa-arvon mallimaana, ja tasa-arvon eteen on tehty vuosien aikana kovasti työtä. Kuitenkin viime vuosina on Suomi ottanut takapakkia tasa-arvoasioissa ja mm. putosi EIGE:n tasa-arvo indeksilistalla kolmanneksi; syynä tähän olivat naisten poliittisen vallan väheneminen ja epätasaisesti jakautunut ajankäyttö (naiset käyttävät Suomessa miehiä reilusti enemmän aikaa palkattomaan hoivatyöhön ja kotitöiden tekoon.)

Lisäksi Suomessa naisiin kohdistuva väkivalta on hälyttävän yleistä, myös seksuaalisen häirinnän laajuutta valotti #metoo somekampanja. Nämä kaikki edellä mainitut tekijät vain vahvistavat sitä, että tasa-arvotyö Suomessa on vielä kesken.

Tilaisuudessa voidaan järjestää paneeli, jossa eri-ikäiset, erilaisista taustoista tulevat ihmiset keskustelevat tasa-arvosta, sen kehityksestä ja epätasa-arvosta Suomessa. Mitä kehitettävää Suomen tasa-arvopolitiikalla on? Millainen on tasa-arvon Suomi?

Mukaan keskusteluun voidaan ottaa myös #metoo- kampanja ja keskustella seksuaalisen häirinnän muodoista ja miten sitä pystytään vähentämään. Keskustelun aiheeksi voidaan ottaa myös Suomessa korkeat väkivaltatilastot, ja miten erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy paljon. Miten tämä voitaisiin estää? (Mukaan juuri esimerkiksi ensi- ja turvakotien liitto, tyttöjen talo jne.)

Tuulan tekijät vaalipiireittäin + toiminnanjohtajat

 

Kampanjaorganisaation yhteystiedot löydät täältä

 

HELSINKI

Toiminnanjohtaja
Laura Ylitalo
045 165 5011
laura.ylitalo@sdp.fi

 

UUSIMAA

Toiminnanjohtaja
Pekka Tuuri
050 3522 192
pekka.tuuri@sdp.fi

Askola
Anna-Mari Eloranta
anna-mari.eloranta@pp.inet.fi

Espoo
Kirsi Nyqvist
kirsi.nyqvist@espoondemarit.fi

Hyvinkää
Lars Pekkanen
lpekkanen@gmail.com

Inkoo
Soile Gustafsson
050 3832 930
soile.gustafsson@nic.fi

Järvenpää
Jarno Hautamäki
040 0464806
jarno_hautamaki@hotmail.com

Karkkila
Juha Jumisko
juha.jumisko@sahkoliitto.fi

Kauniainen
Tapani Jääskeläinen
tapani.jaaskelainen@iki.fi

Kerava
Leena Harjula-Jalonen
leena.harjula-jalonen@hotmail.com

Kirkkonummi
Markus Myllyniemi
markusmyllyniemi@elisanet.fi

Lapinjärvi
Sauli Silfast
0400 436 720
sauli.silfvast@lehtipiste.fi

Lohja
Mirja Janèrus
mjanerus@gmail.com

Loviisa
Kalevi Lappalainen
kalevi.lappalainen@hotmail.fi

Nurmijärvi
Alpo Sailio
Alpo.sailio@pp.inet.fi

Pornainen
Linjan-Kukka Runolinna
0500 414 674
liljankukka.runolinna@gmail.com

Porvoo
Ilmari Lohenoja
ilmari.lohenoja@hotmail.com

Pukkila
Timo Hilden
timo.hilden@pp3.inet.fi

Raasepori
Nina Wessberg
040 674 3891
nina.wessberg@metalliliitto.fi

Sipoo
Leena Seretin
leena.seretin@vega-press.fi

Siuntio
Kristian Parviainen
kristian.parviainen@gmail.com

Vantaa
Jouko Lindtman
jouko.lindtman@sdp.fi

Vihti
Jarno Tanskanen
Tanskanen.jarno@gmail.com

 

VARSINAIS-SUOMI

Toiminnanjohtaja
Talvikki Jori
040 518 1948
talvikki.jori@sdp.fi

Koski Tl
Virpi Hahko
0400872720
virpi.hahko@suomi24.fi

Mynämäki
Kari Mäkelä
0505377239
kari.makelat@gmail.com

Naantali
Hannu Aalto
050 560 2025
hannu.aalto@naantali.fi

Taivassalo
Kitte Ahonen
0505116124
kitte@sanakari.fi

Turku
Petja Raaska
petja.raaska@turku.fi

Petra Peltonen
050 3713920
petra.peltonen@turku.fi

Raisio
Kimmo Nurmi
0407166755
kj.nurmi@gmail.com

Salo
Satu Parttimaa
satu.parttimaa@salo.fi

Arja Lautiala
arja.lautiala@netti.fi

Saija Karnisto-Toivonen
info@sdpsalo.fi

Mikko Breilin
mikko.breilin@gmail.com

Parainen
Jani Karlsson
040 559 3735
jani.karlsson73@gmail.com

Sauvo
Merja Peri
0505650293
merja_63@hotmail.com

Somero
Antti Kotti
0400443636
antti.kotti@eduskunta.fi

Vehmaa
Henri Palmunen
0400827043
h.palmunen@gmail.com

 

SATAKUNTA

Toiminnanjohtaja
Jukka Pirttinen
0400 725 689
jukka.pirttinen@sdp.fi

Harjavalta
Timo Lukka
0503168981
lukka@dnainternet.net

Kankaanpää
Katri Kujanpää
0447105312
katri.kujanpaa@kankaanpaa.fi

Karvia
Voitto Raita-aho
0400-725734
voitto.raita-aho@pp.inet.fi

Kokemäki
Ari Prinkkala
040 508 4225
ari.prinkkala@kokemaki.fi

 

HÄME

Toiminnanjohtaja
Pirjo Alijärvi
046 600 3434
pirjo.alijarvi@sdp.fi

Asikkala
Terttu Mäkinen
0505308946
Terttu.makinen@gmail.com

Forssa
Kaisa Lepola
050 592 5868
Kaisa.lepola@forssa.fi

Hattula
Ville Myllymäki
0504121323
myllymaki@mvm.fi

Heinola
Raili Hilden
050 351 6315
raili.hilden@heinola.fi

Hollola
Marjaleena Tuliainen
0400547305
marjaleena.tuliainen@gmail.com

Humppila
Anja Syrjälä
0407767117
anja.syrjala@surffi.net

Hämeenlinna
Pirjo Sandelius
040 773 6843
pirjo.sandelius@gmail.com

Janakkala
Lasse Särkimäki
050 910 9096
lasse.sarkimaki@gmail.com

Kärkölä
Jarkko Veck
0407189499
jarkko.veck@koskisen.com

Lahti
Sanna Mäkinen
0400 543 828
sanna.makinen@lvas.fi

Orimattila
Olavi Lahtinen
0400 839 024
lahtiol@suomi24.fi

Padasjoki
Mira Vilkman
040 522 0584
Vilkman.mira@gmail.com

Ypäjä
Mirja Jokio
0505318458
mirja.jokio@ypaja.fi

 

PIRKANMAA

Toiminnanjohtaja
Harri Sandell
050 516 4139
harri.sandell@sdp.fi

Akaa
Raija H. Toivonen
0401922773
raija54toivonen@gmail.com

Hämeenkyrö
Esa Järvenpää
0440633961
esa.jarvenpaa@hameenkyro.fi

Kangasala
Heikki Salmela
0505526164
heikki_salmela@kolumbus.fi

Lempäälä
Tuula Petäkoski-Hult
0405270997
Tuula.Petakoski-Hult@lempaala.fi

Mänttä-Vilppula
Pirjo Mikkonen
pirjomikkonen@hotmail.com
0503844803

Nokia
Tanja Hakala
tanja.a.hakala@gmail.com

Parkano
Marjo Ojanen
0405365763
marjo.ojanen@parkano.fi

Ruovesi
Hanna Kymäläinen-Rikkonen
0443782235
hanna.k.rikkonen@gmail.com

Tampere
Aila Dündar-Järvinen
041 573 2031
aila.dundar@kotikone.fi

Valkeakoski
Pia Hänninen
0400262884
hanninen.pia@hotmail.com

Virrat
Pertti Niemi
0505607541
pertti.niemi@phpoint.fi

 

KAAKKOIS-SUOMI

Toiminnanjohtaja
Sanna Koskenranta
0400 570 555
sanna.koskenranta@sdp.fi

Kouvola
Jukka Nyberg
050 312 0465 / 044 223 8807
jukka.nyberg@kouvola.fi

 

SAVO-KARJALA

Toiminnanjohtaja
Seppo Eskelinen
0400 767 200
seppo.eskelinen@sdp.fi

 

KESKI-SUOMI

Järjestötyöntekijä
Merja Närhi
050 463 0585
merja.narhi@sdp.fi

Hankasalmi
Pekka Häkkinen
0503215974
Pj.hakkinen@gmail.com

Jämsä
Tuula Peltonen
0505122156
tuula.peltonen@jamsa.fi

Jyväskylä
Veijo Koskinen
050 60156
veijo.koskinen@jkl.fi

Petäjävesi
Paula Vulli
040 150 5996
paula.vulli@gmail.com

 

POHJANMAA

Toiminnanjohtaja
Johanna Autio
050 583 8393
johanna.autio@sdp.fi

Alavus
Eila Koskinen
0405243461
eila.koskinen@alavus.fi

Ilmajoki
Toive Tynjälä
0400662471
toive.tynjala@pp.inet.fi

Isokyrö
Nina Perkiö
0405017397
nina.hakala1@suomi24.fi

Kauhajoki
Esa Kippola
040 5118 412
kippolaesa@gmail.com

Kauhava
Kari-Veli Mäkelä
0405806258
makelakv@gmail.com

Kokkola
Emma Haapasaari
040 5358 669
emma.haapasaari@gmail.com

Sakari Ruisaho
040 838 7697
sakari.ruisaho@kokkola.fi

Kristiinankaupunki
Anja Heinänen
0503133436
aliisa.heinanen@gmail.com

Kurikka
Kirsi Kandolin
0440321841
kirsi.kandolin@gmail.com

Lestijärvi
Aimo Itäniemi
0400946670
a-k.itaniemi@lestijarvi.fi

Maalahti / Malax kommun
Alf Nyroos
0505166100
alf.nyroos@vaasa.fi

Mustasaari
Martti Suomi
0400 604651
martti.suomi@gmail.com

Närpiö / Närpes
Mats-Johan Kaars
0500986980
m-j76@hotmail.com

Seinäjoki
Sirkka Penttilä
0505208785
Sirkka.penttila@seinajoki.fi

Teuva
Heikki Puskala
040 7794397
heikki.puskala@gmail.com

Toholampi
Jukka Lintilä
050 344 5015
jukka.lintila@toholampi.fi

Pietarsaari
Ulla Hellen
0503091206
Ulla.hellen@gmail.com

Vaasa
Oili Airaksinen-Rajala
050 432 9942
airaksinenrajalaoili5@gmail.com

Ähtäri
Niina Kivinummi
050-5724608
niina.kivinummi@gmail.com

 

OULU

Oulu
Sanna Husa
050 5927 444
sanna.husa@oulundemarit.fi

Kauko Keskisärkkä
040 484 6773
kauko.keskisarkka@demarinuoret.fi

 

LAPPI

Projektityöntekijä
Hannu Mällinen
050 344 3620
hannu.mallinen@sdp.fi

Rovaniemi
Hilkka Kotila-Marttila
0400 989 785
hilkka.kotila-martti@rovaniemi.fi

 

FSD

Verksamhetsledare
Hildur Boldt
0400 327 762
hildur.boldt@sdp.fi

Mänskovärdet är absolut

Mitt Finland är öppet och tryggt, där man litar på rättsväsendet, välfärdsstaten och varandra. I mitt Finland finns inte plats för hatretorik eller kränkningar av mänskovärdet. Vi måste erbjuda hållbara lösningar på svåra samhälleliga problem. Inte heller i detta val borde kandidaterna tala om ytterligheter. Människovärdet är inte relativt.

Medmänsklighet är inte en ytterlighet. Människovärdet är absolut.

Jag kommer in i det sista att försvara demokrati och ett öppet samhälle från de krafter som vill undergräva dem. Jag vill göra det klart att det inte finns rum för rasism. Som president kommer jag att försvara varje människas mänskovärde.

Vi måste välja vilken sida vi står på. När människor i nöd söker trygghet, måste vi välja om vi stänger gränser eller håller dörrarna öppna. Det avgör inte bara hur det går för dem som ber om hjälp. Det avgör också hur det går för oss.

Jag vill vara på rätt sida när historia skrivs. Vi väljer vilken framtid vi vill ha.

Hållbar utveckling

Våra barnbarn kommer antigen att fråga oss ”Hur lyckades ni?” eller ”Varför gjorde ni inget?”. Det är vi som avgör vilkendera fråga vi får besvara.

Hållbar utveckling är inte en slogan, utan mänsklighetens ödesfråga. Lyckas vi begränsa klimatförändringen och stoppa den globala uppvärmningen? Lyckas vi stoppa arternas massdöd och att plastanvändningen förstör miljön?

Därför kan vår utrikespolitik vara enbart geopolitik eller att se till det snäva egenintresset. Finland måste göra sitt för att stöda utvecklingen av hållbara samhällen.

För hållbar utveckling är inte bara ekologiskt hållbarhet, utan genomgående verksamhet som syftar på att alla mänskor har förutsättningar för ett anständigt liv och att det globala ekonomiska systemet minskar ojämlikheten.

Hållbar utveckling är även globalt ansvar. Finland ska inte stå och se på när stater i Europas närområden kollapsar på grund av inbördeskrig eller andra kriser. Finland ska inte heller stå och se på när EU-länder begränsar sina medborgares demokratiska rättigheter, rättsväsendet eller pressfriheten.

Finland ska inte stå och se på när extrema rörelser växer i styrka genom att neka en del människors mänskovärde och demokratiska rättigheter. Historien har lärt oss att extrema rörelser inte bekämpas genom att stryka dem medhårs.

Kvinnors rättigheter

Utrikespolitik och diplomati handlar om dialog, inte arrogans. Värderingar och attityder driver allt beslutsfattande. Så även i utrikes- och säkerhetspolitiken.

Ordet chauvinism har sitt ursprung i nationalism. Det sammanfattar motsatsen till feministisk utrikespolitik: feminism motsätter sig konservativ nationalistisk extremism. Ju snävare vi definierar utrikes- och säkerhetspolitiken, desto mer begränsad blir vår uppfattning av komplexa problem.

Därför kräver vi kvinnor en starkare ställning överallt i världen. När all-malepaneler vill tala om militära säkerhetshot, påtalar vi grundorsakerna som har sin grogrund i utslagning, fattigdom och arbetslöshet.

För även i utrikes- och säkerhetspolitiken är gränser till för att krossas, inte stängas.

Kvinnors kunnande är världens mest underutnyttjade resurs. Det finns fortfarande många kvinnor som inte själva får bestämma om att gifta sig, få barn eller att arbeta. Alltför många flickor får fortfarande inte gå i skola och den vägen skapa möjligheter till ett självständigt liv.

Kvinnors rättigheter eller bristen på dem är inte enbart ett u-landsproblem. Me too-kampanjen har påvisat att det handlar om djup strukturell ojämlikhet som även finns i västländerna.

De trakasserier tiotals kvinnor utsatts för av den amerikanska filmproducenten Harvey Weinstein har fungerat som katalysator. Sedan skådespelerskan Alyssa Milano på Twitter bad alla som utsatts för sexuella trakasserier att svara med #metoo (jag med) har sociala media fyllts av meddelanden av dem som upplevt trakasserier.

Därför måste Allakvinnorsrätten träda i kraft överallt i världen.

Ojämlikhet

Unga anser att det största säkerhetshotet är osämja finländare emellan och ökade klyftor. Ojämlikheten är ett mångfacetterat samhälleligt problem. I ena ändan ser de som lider av fattigdom, utslagning och arbetslöshet sin egen situation som hopplös.

Samtidigt lever vi i en tid då de bäst betalda företagsledarna tjänar tiotalsgånger mer än den genomsnittliga löntagaren. Samhällets poler lever liksom förbi varandra. Det finns inte längre en gemensam förståelse för vardagen och de viktigaste frågorna. Därför är det så viktigt att stoppa trenden med ökade klyftor i samhället.

Ojämlikhet är det största säkerhetshotet. Om bara vissa vinner, förlorar alla. Det finns inte de andra, det finns bara vi.

Finlands och finländarnas trygghet finns i det gemensamma ansvaret och tilliten till varandra. Det sköter vi bäst genom en starkt nordisk välfärdsstat. Den ska vi värna om och bygga med omsorg.

Ett enat och sammanhållet samhälle är även starkare mot yttre hot. Våra generationer behöver en egen berättelse om Finland som för oss samman i svåra tider. Jämlikhet, jämställdhet och rättvisa är inte bara dygder, utan måttet på hur starkt vår samhälle är.

Tuulan kuvat

Naisten oikeudet

Ulkopolitiikka ja diplomatia ovat dialogia, ei sulkien pörhistelyä. Arvot ja asenteet ohjaavat kaikkea päätöksentekoa. Niin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Sovinismi-sana on lähtöisin kansalliskiihkoilusta. Siinä tiivistyy osuvasti vastakohta feministiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle: feminismi vastustaa konservatiivista nationalistista ääriajattelua. Mitä suppeammin määrittelemme ulko- ja turvallisuuspolitiikan, sen rajallisemmin pystymme hahmottamaan monimutkaisia ongelmia.

Siksi me vaadimme naisten voimaannuttamista ympäri maailman. Kun allmalepanelit haluavat puhua sotilaallisista turvallisuusuhista, me osoitamme juurisyyt, jotka kumpuavat osattomuudesta, köyhyydestä ja työttömyydestä.

Naisten osaaminen on maailman alikäytetyin voimavara. Edelleen on paljon naisia, jotka eivät saa päättää omasta naimisiin menostaan, lasten hankinnasta tai työn teostaan. Liian moni tyttö ei edelleenkään pääse koulutukseen ja saa sitä kautta mahdollisuutta itsenäiseen elämään.

Naisten oikeudet tai niiden puute ei ole pelkästään ongelma kehittyvissä maissa. Viime kuukausien metoo-kampanja on osoittanut, että kyse on syvästä rakenteellisesta epätasa-arvosta, joka on olemassa myös länsimaissa.

Suomella on kyky ja velvollisuus olla globaali arvojohtaja ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista maailmassa. Me voimme olla esimerkki tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta, jos niin haluamme.

Jokanaisenoikeudet on saatettava voimaan kaikkialla maailmassa.

Kestävä kehitys

Lapsenlapsemme kysyvät meiltä joko ”Miten onnistuitte siinä?” tai ”Miksi ette tehneet mitään?” On meistä kiinni, kumpaan kysymykseen saamme vastata.

Kestävä kehitys ei ole slogan, vaan ihmiskunnan kohtalon kysymys. Saammeko hillittyä ilmastonmuutosta ja pysäytettyä lämpenemisen? Voimmeko pysäyttää lajien joukkotuhon ja elinympäristömme muovistumisen?

Siksi ulkopolitiikkamme ei voi olla pelkkää geopolitiikkaa tai omista eduista huolehtimista. Suomen on tehtävä osansa siinä, että kestävien yhteiskuntien rakentaminen etenee kehittyvissä maissa.

Sillä kestävä kehitys ei ole pelkästään ekologisesti kestävää kehitystä, vaan kokonaisvaltaista toimintaa. Se tähtää siihen, että kaikilla ihmisillä on edellytykset säälliseen elämään ja että globaali talousjärjestelmä vähentää eriarvoisuutta.

Kestävä kehitys on myös globaalia vastuuta. Suomi ei katso sivusta, kun valtiot Euroopan lähialueilla romahtavat sisällissodan tai muun kriisin vuoksi. Suomi ei voi katsoa sivusta myöskään, kun EU:n jäsenmaissa rajoitetaan kansalaisten demokraattisia oikeuksia, oikeuslaitoksen toimintaa tai tiedotusvälineiden vapautta.

Suomi ei katso sivusta sitä, että ääriliikkeet nousevat kiistämällä ihmisarvon ja demokraattiset oikeudet joiltain ihmisiltä. Historia on opettanut, ettei ääriliikkeitä myötäilemällä voiteta.

Ihmisarvo on absoluuttinen

Inhimillisyys ei ole ääripää. Minun Suomeni on avoin ja turvallinen maa, jossa luotetaan oikeusjärjestelmään, hyvinvointivaltioon ja toinen toisiimme. Minun Suomessani ei ole sijaa vihapuheelle tai ihmisarvon polkemiselle. Meidän tarjottava vaikeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin kestäviä ratkaisuja. Tässäkään vaalissa ehdolla olevien ei pidä puhua ääripäistä.

Ihmisarvo ei ole suhteellinen. Inhimillisyys ei ole ääripää. Ihmisarvo on absoluuttinen.

Minä tulen puolustamaan viimeiseen asti demokratiaa ja avointa yhteiskuntaa voimilta, jotka niitä horjuttavat. Haluan tehdä selväksi, että Suomessa ei ole tilaa rasismille. Minä puolustan presidenttinä jokaista ihmistä.

Meidän on valittava millä puolella historiaa olemme. Kun hädässä olevat ihmiset hakevat turvaa meiltä, meidän on valittava suljemmeko rajat vai pidämmekö ovet avoinna. Sillä se ei ainoastaan ratkaise sitä, miten apua pyytävien ihmisten käy. Se ratkaisee myös, miten meidän käy.

Minä haluan olla historian oikealla puolella. Meidän on valittava, millaisen tulevaisuuden haluamme.

Eriarvoisuus

Nuoret pitävät suurimpana turvallisuusuhkana suomalaisten keskinäistä eripuraa ja eriarvoistumista. Eriarvoistuminen on moniulotteinen yhteiskunnallinen ongelma. Sen toisessa päässä köyhyydestä, osattomuudesta ja työttömyydestä kärsivät ihmiset näkevät oman tilanteensa toivottomana.

Samanaikaisesti elämme aikaa, jossa parhaimmin palkatut yritysjohtajat ansaitsevat vuodessa palkkatuloina monikymmenkertaisesti keskivertopalkansaajan vuosiansioiden verran. Yhteiskunnan eri päät alkavat elää elämäänsä ikään kuin toistensa ohi. Yhteistä ymmärrystä arjesta ja tärkeistä asioista ei enää ole. Siksi eriarvoistumiskehityksen katkaiseminen on niin tärkeätä.

Eriarvoisuus on pahin turvallisuusuhka. Jos vain osa voittaa, kaikki häviävät. 

Suomen ja suomalaisten turva on yhteisvastuussa ja luottamuksessa toinen toisiimme. Tästä huolehditaan parhaiten vahvan pohjoismaisen hyvinvointivaltion avulla. Sitä tulee vaalia ja rakentaa huolella. Yhtenäinen ja eheä yhteiskunta on myös vahvempi ulkopuolelta tulevia uhkia vastaan. Ei ole muita, on vain meitä.

Nyt elävät sukupolvet tarvitsevat oman tarinansa Suomesta, joka yhdistää vaikeina aikoina. Tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus eivät siksi olekaan vain tavoiteltavia hyveitä, vaan yhteiskunnan lujuuden mitta.

Kutsu ystäväsi mukaan kampanjaan!

Alla olevalla lomakkeella voit helposti kutsua ystäväsi mukaan Tuula Haataisen presidenttikampanjaan.

Täytä lomakkeeseen omat tietosi sekä ystäväsi sähköpostiosoite, niin hän saa postiinsa viestin, jossa sinä suosittelet hänelle Tuulan tukijaksi liittymistä. Jätäthän myös henkilökohtaiset terveisesi ystävällesi! (Katso esimerkkiviesti tästä)

Tuulas berättelse

Tuula Haatainen var fem år då hennes mamma hamnade i sjukhus. Då ändrades hennes liv.

Tuula Haatainen var fem år då hennes sjuksköterskamamma insjuknade i tuberkulos. Familjen bodde i en träskola på ön Soisalo mitt i skogen. Familjen hade då fyra barn och Tuula var det näst äldsta. Den insjuknade mamman var tvungen att stanna i sjukhuset och de två yngsta barnen fördes till morföräldrar i Kuopio.

Den lilla flickan som blev hemma var rädd. I barnets sinne sammankopplades sjukhuset med döden och hon frågade pappan om mamma var död.

”Det var hemskt dramatiskt. Alla vuxna var allvarliga. Mamma hade förts bort och hemmet var tomt”, minns Tuula.

Mammas sjukdom ändrade den lilla flickans liv. Det var starten till ansvarsbärande och intresse för de samhälleliga frågorna.

Haatainens pappa var lärare på skolan där familjen bodde. Under  skoldagen var Tuula ensam hemma. Hon lekte med sina dockor, borstade golv och smet emellanåt till skolköksan för en pratstund.

”Jag kände mig väldigt ensam. Det kändes att väggarna andades tystnad.”

Till slut bad Tuula pappan att hon kunde följa med till lektionerna. Pappa misstänkte att det kanske inte var reglementsenligt, men han gav efter och lät dottern sitta på bakresta bänken. Hon fick lova att hålla tyst. Man fick inte babbla i skolan eller springa runt. Tuula packade böcker i mammas axelväska och knallade viktig till sin pulpet att sitta.

”Ack vad jag njöt”, suckar Tuula. ”Jag fick lyssna på de stora barnens historialektioner och allt… som om himlen skulle ha öppnat sig när jag fick vara i skolan.”

Förtjusningen som började då fortsatte under de kommande åren.

”Jag blev en riktig skol-tok. Jag har alltidtyckt om skolan.”

Ännu större inverkan hade moderns insjuknande dock till det att Tuula lärde sig bära ansvar redan tidigt. Småsyskonen kom hem under veckosluten och storasystern lärde att ta hand såväl om sig själv som dem.

Då mamma äntligen frisknade till föddes ännu ett barn i familjen.

Det fanns inget daghem på ön Soisalo och Tuulas uppdrag var att föra den 3-åriga systern Sirpa till grannen till dagvård. ”Systern satt på cykelns pakethållare och jag cykladepå morgonen via grannen till skolan. Efter skolan hämtade jag Sirpa hem”, berättar Haatainen. Hon lagade också mat, diskade och tog hand om små syskonen.

 ”Barndomshemmet lärde redan tidigt omsorg om de mindre”

Den långa linjens politiker, som varit minister, biträdande stadsdirektör, stadsfullmäktigeledamot och riksdagsman, tänker nu efteråt att trots att barndomshemmet inte var politiskt aktivt var det arvet hemifrån att hon blev socialdemokrat.

”Barndomshemmet lärde redan tidigt omsorg om de mindre. Jag var också själv sådan att jag tog ansvar och befallde även mina bröder att göra sin andel. Föräldrarna märkte tämligen tidigt att beslutar jag göra någonting, så gör jag det också. Man kan inte tygla Tuula, sade de.”

XX

Mammas insjuknande – och speciellt tillfrisknande – påverkade också Tuula Haatainens yrkesval. Sjukvården hade räddat modern och någonting större och viktigare kunde det inte finnas. Tuula flyttade hemifrån i 15-års åldern och började gymnasiet i Kuopio. Det hade alltid varit klart för henne att lärdomen bör man hämta utanför hemknutarna där mitt i skogen och bortom färjeförbindelser.

Efter gymnasiet sökte hon till sjukvårdsläroverket.

”TV:n visade dåförtiden mycket program från u-länderna. Kriget i Vietnam och bilder av svältande barn med stora magar. Jag tänkte att jag vill hjälpa och komma att jobba på uländer.”

Slumpen spelade dock in på en nyårsnatt i kön till Henry’s Pub i Kuopio. Haatainen träffade sin blivande make Janne och beslöt flytta efter honom till Helsingfors.

Den unga sjuksköterskan kom ensam med tåg till Helsingfors och började leta efter Invalidstiftelsens sjukhus. I dess internat skulle hon börja det nya livet. Det var spännande och hon kände sig bestämd: Nu är jag här vart jag ville. Var hittas jag internatet, hur komma in till oljemålningskurs, som jag drömt om, hur klara sig arbetet på sjukhuset där det bl.a. finns lemlästade krigsinvalider.

I dag är invalidstiftelsens sjukhus i Brunkärr ortopediskt sjukhus. Där var Tuula Haatainen sjuksköterska och senare operationssalens sjuksköterska eftersom översköterskan kom på att hon vore den lämpliga personen till det krävande arbetet, som krävde inlärning av nya saker samt ansvarstagande.

XX

Sjukhusarbetet påverkade på ett avgörande sätt till att Haatainen blev intresserad av jämställdhetsfrågor. Sjukhusets hierarkiska struktur – ”orderrelationer som i armen” – och kvinnornas låga löner fick henne att bli politiskt aktiv.

”Den lön med vilken man i sjukhuset gjorde ett krävande arbete…”, Haatainen skakar huvudet. ”Det var minimilöner fast man hela tiden fick lära nya krävande saker t.ex. vid e operation. Jag blev medveten om att man fick ju inte betalt!”

”Sjukhusarbetet påverkade på ett avgörande sätt till att Haatainen blev intresserad av jämställdhetsfrågor.”

Den erfarenhet av orättvisa som Haatainen upplevde på jobbet sammankopplade hon med kvinnans ställning i samhället mer allmänt. ” Jag fick uppleva redan som lillflicka att vi är inte jämställda med pojkar. Känslan förstärktes då jag såg vad som är kvinnans ställning i maktens kärna: det fanns någon enstaka kvinnlig minister men kvinnorna kunde inte bli valda till präst utan att tala om biskop.”

Via det egna livet öppnade sig även andra orättvisor.

”Till exempel lagen om efternamn. Jag blev rasande och förargad. När vi gifte oss var jag tvungen att ta dubbelnamn eftersom kvinnan inte fick behålla bara det egna namnet.”

Då efternamnslagen – i vars reformerande Haatainen var aktivt med – ändrades, fällde hon bort makens efternamn.

Haatainen sökte sig in till statsveterskapliga fakulteten vid Helsingfors Universitet för att läsa socialpolitik och gick in i Kvinnosaksförbundet Unionens verksamhet. Jämlikheten i samhället och speciellt jämställdheten tyckte hon var allt annat än i ordning och att delta politiskt syntes vara sättet att få ändringar i stånd.

Tuula Haatainen kirjastossa

Haatainen började skriva insändare till tidningar om t.ex. kvinnornas löneläge och gick med i Mauno Koivistos presidentvalkampanj. I kampanjorganisationen lärde hon känna socialdemokratiska studerande och anslöt si snart till SDP:

”Jag hade inte tänkt att man vid anslutningen skulle fråga varför man ville ansluta sig till partiet. Men det var lätt att svara. Jag sade att SDP känns som politiskt hem eftersom såväl jämlikhet som jämställdhet är det viktigaste för mig.”

Även det rörde mig att socialdemokrati är internationell rörelse och inskränker sig inte bara i Finland.

XX

Det är en fredag. Tuula Haatainen sitter i Lilla parlamentets mötesrum som heter Alm (Jalava). Kalendern är som lapptäcke från arla moorgonstunden till kvällen p.g.a. kommunalvalen. Men det är ingenting nytt efter årtionden i politiken. Från Lilla parlamentet far Haatainen till borgmästartentet i Virgin Oil. På kvällen är det planerat att makarna skall koppla av lite, gå och äta ute och därefter möjligen till en irländsk bar eftersom det är St. Patricks Day.

Livet är fritt jämfört med småbarnsförälderåren. ”Vi är som nygifta”, skrattar Haatainen.

Familjens två barn har flyttat ut från barndomshemmet och man behöver inte pussla dagishämtningar eller kvällspass, fixa kvällsmat till barnen eller skjutsa till hobbyn. Tidigare fick man ju gå igenom kalendrar och komma överens om vem som sitter vid rinken med arbetspapper i famnen och väntar på träningarnas slut.

Arbetsfördelningen mellan makarna har varit klar: barn och hem sköts tillsammans. Vårdledigheter, hemarbeten, butiksbesök, allt har delats. Haatainen var föräldraledig ett halvt år, från det fortsatte maken. Från ca ett års ålder har barnen börjat på dagis.

Trots att arbetet har varit krävande och man har fått offra för det säger Haatainen att familjen har varit nummer ett för henne. Födelsedagskals har fixats och semestrarna har varit gemensam tid. Kvällslöpanden lämnade man bort för att kunna komma hem till barnen.

Haatainen säger att hon är en hönsmamma, omvårdande, öm och uppmuntrande. Hon tycker det är helt fel bild om man tror att kvinnosakskvinnor är hårda eller kalla.

” Helt tvärtom, jag ser kvinnosakskvinnorna som ömma mammor för vilka det är viktigt att kunna vara mamma – men man måste kunna trots det vara sig själv, en hel människa, och även yrkesarbeta. Målsättningen är inte att föra mammor från hemmet utan att få även män med till detta revir som bjuder innehåll i livet.”

Föräldraskapet tar naturligtvis inte slut när barnen flyttar hemifrån. Men man skall lära sig en ny sorts vardag.

”Väldigt vemodigt när barnen flyttade”, säger Haatainen. ” Jag är väldigt familjecentrerad. Jag förstår att barnen är vuxna och de bör ha friheten att gå, men man är helt överrumplad då de hux flux är borta.”

Tuula Haatainen juoksulenkillä

Haatainen bor i Östra Helsingfors i gavellägenhet i ett radhus. Hemmet har varit i Helsingfors länge. Löprundorna går ofta längs Östra Helsingfors stränder. Norsjö, Rastböle, Hertonässtrand, Arabia, Fiiskehamn, Brändö.

Även kommande veckoslut ämnar Haatainen löpa ett par timmars runda.

”Helsingfors har blivit ett kärt hem.”

XX

Haatainen säger att politikens retorik har blivit populistisk och kategorisk. Det känns tungt när man är van vid att tänka att politik är att göra tillsammans och bygga, verksamhet där man delar de djupaste värden som de mänskliga rättigheterna.

”Så svår situation finns det inte att man inte kunde göra någonting, lärde mamma.”

Allt oftare får man tänka på modellen som den egna mamman gav. Vi svåra situationer bör man kämpa och söka kraft fast ur betongväggen framför.

”Så svår situation finns det inte att man inte kunde göra någonting, lärde mamma.” Många gånger under karriären har också väggen rört sig trots att det i början sett hopplöst ut.

Haatainens attityder och värden härstammar långt från barndomshemmet. På samma sätt många av de största målsättningarna i politiken har vällt fram från det egna livet.

Ett exempel:

Familjens förstfödde fick 1988 dagisplats men då mamman som studerade på statsvetenskapliga började arbeta vid sidan om studierna, fick barnet inte behålla dagisplatsen. Två besked väntade hemma samma dag: studentlägenheten måste lämnas och barnet hamnar tillbaka i dagvårdskön.

Haaainen började kämpa för en subjektiv rätt till dagvård först tillsammans med Vappu Taipale och senare med en större grupp socialdemokrater. Det kändes helt galet att man fick försöka förena arbete och familj med hjälp av lappar på butikens anslagstavla där man sökte vårdare för barnen.

”Vi startade en massiv kampanj för den subjektiva rätten till dagvård, ” kommer Haatainen ihåg. ” Det fanns bröstknappar, brev, vykort, hela fältet med i arbetet…”

Lagstiftningen fick man slutligen i kraft under regeringen Lipponen som började 1995.

En annan stolthet för Haatainen är eftermiddagsvård för skolbarn med vilken man garanterade att små skolbarn inte behöver vara ensamma hemma efter en kort skoldag.

”Jag kämpade fram pengarna till den under min tid som utbildningsminister och jag krävde till lagen även en paragraf om rätten till mellanmål.”

Den flicka som växt upp på en skola i Östra Finland säger nu att hon är mer behärskad och mindre radikal än i ungdomen, men alltjämt brusar hon upp när hon ser orättvisor  eller beskyllning av oskyldiga.

”Jag har varit urförbannad när jag följt diskussionen om jämställd äktenskapslag eller könsminoriteters rättigheter,” säger Haatainen.

Förargelsen bottnar på det att mot kännande, älskande människor och deras liv attackeras på ett orimligt sätt trots att de inte gör illa åt någon.”

Som långdistanslöpare har Haatainen lärt sig att man inte klarar sig i politiken med stora ord utan med uthållighet.

”Jag blir omskakad då man trampar på de svagas eller minoriteters rättigheter. Sådant får man inte titta på tigande, utan bör vidta ågärder.”

Kontakt

Kampanjchef

Jenny Suominen
p. 050 4911 401
jenny.suominen@haatainen2018.fi

 

Kommunikationchef

Merja Leskinen 
p. 040 5673 208
merja.leskinen@haatainen2018.fi

Förfrågningar gällande kampanjkalendern: kalenteri@haatainen2018.fi

Tuula keskustelussa

Tuula Haataisen CV

Ammatti/Arvo: valtiotieteen maisteri, sairaanhoitaja
Syntymäaika: 11.02.1960
Perhesuhteet: naimisissa, kaksi lasta
Koulutus: valtiotieteiden maisteri 1994 (Helsingin yliopisto), sairaanhoitaja 1981 (Kuopion sairaanhoito-oppilaitos), ylioppilas 1978 (Kuopion yhteiskoulu)

Elämäkertatietoja:

  • Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan pj
  • Valtakunnanoikeuden jäsen
  • Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja 2012-2015
  • Helsingin kaupungin sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja 2007-2012
  • Sosiaali- ja terveysministeri 2005-2007
  • Opetusministeri 2003-2005
  • Kansanedustaja 19.11.1996-11.9.2007
  • Sosialidemokraattisten naisten pääsihteeri 1989-1996
  • Kriminaalihuoltoyhdistys, tutkimusapulainen 1988
  • Kelan sosiaaliturvan tutkimuslaitoksen tutkimusapulainen 1986-

Valtiolliset luottamustehtävät:

  • Suomen YK-valtuuskunta, New York 1991
  • YK:n naisten maailmankonferenssin Suomen valtuuskunta, Peking 1995
  • YK:n aseistariisunnan erityisistunto, New York 1988

Kansainväliset luottamustehtävät:

  • Sosialistinen naisinternationaali (SIW) (vpj) 1990-1993
  • Euroopan unionin komission tasa-arvoyksikön neuvoa-antava komitea 1996-2002
  • Pohjoismainen neuvosto, Suomen valtuuskunta 1999-2003
  • EU-ministerikokousten puheenjohtajuus 2006 (Suomen EU-puheenjohtajuuskausi)

Muut luottamustehtävät:

  • Paasikivi-seuran valtuuskunta 1994-2009
  • Suomen YK-liitto (vpj) 1997-2003
  • Kirkon ulkomaanavun hallitus 2001-2003
  • Syöpälasten ja nuorten järjestön (Sylva) pj 2001-05
  • Ensi- ja Turvakotien liitto, pj 2012-

Julkaisut ja kirjallisuutta

  • Artikkeleita eri julkaisuissa
  • Arjen kuningattaret Gummerus 2006

Harrastukset

  • Maraton-juoksu, lukeminen, kuvataiteet

Tuulan tarina

Kun Tuula Haatainen oli viisivuotias, hänen äitinsä joutui sairaalaan. Se hetki muutti hänen elämänsä.

Tuula Haatainen oli 5-vuotias, kun hänen sairaanhoitajaäitinsä sairastui keuhkotuberkuloosiin. Perhe asui puukoulussa, Soisalon saaressa metsän keskellä. Perheessä oli tässä vaiheessa neljä lasta, ja Tuula oli lapsista toiseksi vanhin. Sairastuneen äidin piti jäädä sairaalaan ja kaksi nuorinta lasta vietiin isovanhempien luokse Kuopioon asumaan.

Kotiin jäänyttä pikkutyttöä pelotti. Lapsen mielessä sairaala yhdistyi kuolemaan, ja hän kysyikin isältään, onko äiti kuollut.

”Se oli hirveän dramaattista. Kaikki aikuiset olivat vakavia. Äiti oli viety pois ja koti oli tyhjä”, Tuula Haatainen muistelee.

Äidin sairaus muutti pienen tytön elämän. Alkoi kasvu kohti vastuunkantamista ja kiinnostusta yhteiskunnallisista asioista.

Haataisen isä oli töissä koulussa, jossa perhe asui. Tuula-tyttö oli opetustuntien aikana yksin kotona. Hän leikki nukeilla, lakaisi lattioita ja livahti välillä koulun keittäjän luokse juttelemaan.

”Koin itseni hirveän yksinäiseksi. Tuntui, että seinistä oikein huokuu hiljaisuus.”

Lopulta Tuula pyysi isältään, että pääsisi mukaan koulutunneille. Isä epäili, että lapsen ottaminen tunneille ei ehkä ole sääntöjen mukaista, mutta hän heltyi ja päästi tyttären takapenkkiin. Lasta vannotettiin olemaan hiljakseen. Koulussa ei saanut höpöttää tai rampata ympäriinsä. Tuula pakkasi kirjoja äidin olkalaukkuun ja tepasteli tärkeänä omaan pulpettiin istumaan.

”Nautin siitä niin paljon”, Haatainen huokaa. ”Sain kuunnella isompien oppilaiden historian opetusta ja kaikkea… ihan kuin olisi taivas auennut, kun sain olla koulussa!”

Lapsena alkanut ihastus jatkui tulevina vuosina.

”Minusta tuli oikea kouluhullu. Olen aina tykännyt koulusta.”

Vielä isompi vaikutus äidin sairastumisella oli kuitenkin siihen, että Tuula oppi jo varhain kantamaan vastuuta. Pikkusisarukset tulivat viikonlopuiksi kotiin, ja isosisko oppi huolehtimaan itsensä lisäksi myös muista.

Kun äiti lopulta parani, perheeseen syntyi vielä viides lapsi.

Soisalon saarella ei ollut päiväkotia. Tuulan tehtäväksi tuli kuljettaa 3-vuotias sisko Sirpa naapuriin hoitoon. ”Sisko istui tarakalle ja pyöräiltiin aamulla naapuriin. Koulusta tullessa hain Sirpan kotiin”, Haatainen kertoo. Hän myös laittoi ruokaa, tiskasi ja hoiti pienempiä sisaruksia.

 

“Lapsuudenkoti opetti jo varhain huolenpitoa pienemmistä.”

 

Ministeriksi, apulaiskaupunginjohtajaksi, kaupunginvaltuutetuksi ja kansanedustajaksi päätynyt pitkän linjan poliitikko ajattelee jälkeenpäin, että vaikka koti ei ollut poliittinen, hänestä tuli sosialidemokraatti kodin perintönä.

”Lapsuudenkoti opetti jo varhain huolenpitoa pienemmistä. Olin myös itse sellainen tyyppi, että otin vastuuta ja komensin veljiäkin tekemään oman osuutensa. Vanhemmat huomasivat aika varhain, että sen mitä päätän tehdä, teen. Tuulaa ei pitele mikään, he sanoivat.”

xx

Äidin sairastuminen – ja varsinkin tervehtyminen – vaikutti myös Haataisen uravalintoihin. Sairaanhoito oli pelastanut äidin, eikä sen isompaa asiaa voinut olla. Tuula muutti 15-vuotiaana pois kotoa ja meni Kuopioon lukioon. Hänelle oli ollut aina selvää, että oppi on haettava muualta kuin kotiseudulta, metsän keskeltä, lossien takaa.

Lukion jälkeen hän hakeutui sairaanhoito-oppilaitokseen

”Telkkarissa näytettiin noihin aikoihin paljon juttuja kehitysmaista: oli Vietnamin sota ja kuvia nälkäänäkevistä, isomahaisista lapsista. Ajattelin, että haluan auttaa, ja siksi minun pitää päästä kehitysmaihin töihin.”

Sattuma kuitenkin puuttui peliin Kuopion Henry’s Pubin jonossa uudenvuodenyönä. Haatainen tapasi baarijonossa nykyisen miehensä Jannen, ja päätti muuttaa tämän perässä Helsinkiin.

Nuori sairaanhoitaja saapui yksin junalla Helsingin rautatieasemalle ja alkoi etsiä Invalidisäätiön sairaalaa, jonka asuntolassa hänen oli määrä aloittaa uusi elämä. Tunne oli jännittävä ja päättäväinen: Nyt olen täällä, minne halusin. Mistä löytyy asuntola, missä pääsen öljyvärimaalauskurssille, josta olen haaveillut, miten sujuu työ sairaalassa, jossa on muun muassa raajansa menettäneitä sotainvalideja…

Helsingin Ruskeasuolla sijaitseva invalidisäätiön sairaala on nykyään ortopedinen sairaala. Siellä Tuula Haatainen oli sairaanhoitajana ja myöhemmin leikkaussalin sairaanhoitajana, kun ylihoitaja keksi, että hän olisi sopiva henkilö vaativaan työhön, joka vaati tarkkuutta, uuden opettelua ja vastuun ottamista toisista.

xx

Sairaalatyö vaikutti ratkaisevasti siihen, että Haatainen kiinnostui tasa-arvoon liittyvistä asioista. Sairaalan hierarkkisuus – ”käskytyssuhteet kuin armeijassa” –ja naisten pienet palkat saivat hänet aktivoitumaan poliittisesti.

”Se palkka, jolla sairaalassa tehtiin vaativaa työtä….”, Haatainen puistelee päätään. ”Palkat olivat aivan minimissä, vaikka työssä piti opetella jatkuvasti uusia, vaativia asioita vaikkapa leikkaukseen mennessä. Tajusin, että eihän tästä makseta mitään!”

 

“Sairaalatyö vaikutti ratkaisevasti siihen, että Haatainen kiinnostui tasa-arvoon liittyvistä asioista.”

 

Työssä koettu epäoikeudenmukaisuuden kokemus yhdistyi Haataisen mielessä naisen asemaan yhteiskunnassa yleisemmin. ”Koin jo pikkutyttönä, että me ei olla poikien kanssa tasa-arvoisia. Tunne vahvistui, kun näin, mikä on naisten asema vallan ytimissä: oli jokunen naisministeri, mutta naiset eivät päässeet esimerkiksi papiksi, piispan tehtävästä puhumattakaan.”

Oman elämän kautta alkoi avautua muitakin epäoikeudenmukaisuuksia.

”Vaikkapa sukunimilaki. Se raivostutti ja harmitti. Naimisiin mennessä minäkin jouduin ottamaan kaksoisnimen, koska nainen ei saanut pitää vain omaa nimeään.”

Kun sukunimilaki – jonka uudistamisessa Haatainen oli itse aktiivinen – muuttui, hän pudotti pois miehensä sukunimen.
Haatainen hakeutui valtiotieteelliseen tiedekuntaan lukemaan sosiaalipolitiikkaa ja lähti mukaan Naisasialiitto Unionin toimintaan. Yhteiskunnallinen tasa-arvo ja erityisesti naisten asema olivat hänen mielestään ”rempallaan”, ja poliittinen osallistuminen näyttäytyi tapana muuttaa asioita.

Tuula Haatainen kirjastossa

Haatainen alkoi kirjoittaa lehtien yleisönosastoille esimerkiksi naisten palkkatasa-arvosta, ja lähti mukaan Mauno Koiviston presidentinvaalikampanjaan. Kampanjaorganisaatiossa hän tutustui demariopiskelijoihin. Pian Haatainen liittyi SDP:hen.

”En ollut ajatellut, että liittyessä kysyttäisiin, miksi liityn demareihin. Mutta oli helppo vastata: sanoin, että pidän SDP:tä poliittisena kotina, koska minulle tärkeintä on tasa-arvo, sekä yleinen tasa-arvo että sukupuolten välinen tasa-arvo.”

Sekin kosketti, että sosiaalidemokratia on kansainvälinen liike eikä rajaudu vain Suomeen.

xx

On perjantai. Tuula Haatainen istuu Pikkuparlamentin kokoushuoneessa nimeltä Jalava. Kalenteri on kuntavaalien takia aamuvarhaisesta iltaan kuin tilkkutäkki, mutta se on tuttua vuosikymmeniltä politiikassa. Pikkuparlamentista Haatainen lähtee pormestaritenttiin Virgin Oiliin. Illalla on tarkoitus vähän rentoutua: Haatainen aikoo mennä miehensä kanssa syömään ja sieltä ehkä vielä irkkubaariin St. Patricks Dayn kunniaksi.

Elämä on pikkulapsivuosiin verrattuna vapaata. ”Ollaan kuin nuorena parina”, Haatainen nauraa.

Perheen kaksi lasta eivät asu enää kotona, eikä kummankaan vanhemman tarvitse kiirehtiä päiväkotiin, sovitella hoitovuoroja, huolehtia lapsille ruokaa tai viedä harrastuksiin. Aiemmin pariskunnalla oli tapana istua säännöllisesti alas kalenterien kanssa ja jakaa tulevien viikkojen työt: kuka hakee ja vie lapset, kenellä on iltamenoja, kuka istuu työpaperit sylissä jääkiekkohallilla odottamassa harjoitusten loppumista.

Vanhempien työnjako on ollut selkeä: lapset ja koti hoidetaan yhdessä. Hoitovapaat, kotityöt, kauppareissut, kaikki on jaettu. Haatainen piti puolen vuoden äitiyslomat ja isä jatkoi siitä seuraavan jakson. Hoitoon lapset ovat menneet noin vuoden ikäisenä.

Vaikka työ on ollut vaativaa ja sen eteen on uhrattu paljon, Haatainen sanoo, että perhe on ollut hänelle se ykkönen. On värkätty syntymäpäivätarjoilut ja vietetty lomat yhdessä. Iltamenot on jätetty väliin, että pääsee lasten luokse kotiin.

Haatainen sanoo olevansa kanaemomainen äiti: huolehtiva, hellä ja kannustava. Hänestä on se on aivan väärä mielikuva, jos ajatellaan naisasioita ajavien naisten olevan kovia tai kylmiä.

”Näen ihan päinvastoin naisasianaiset pehmeinä äiteinä, joille on todella tärkeää, että pystyy olemaan äiti – mutta pitää saada olla silti oma itsensä, kokonainen, ja tehdä myös työtä. Tavoite ei ole viedä äitejä kodeista, vaan saada myös miehet tälle elämälle merkitystä tuovalle reviirille.”

Ei vanhemmuus tietenkään lopu siihen, kun lapset muuttavat kotoa. Mutta pitää opetella uudenlainen arki.

”Kauhean haikeaa, kun lapset lähtivät”, Haatainen sanoo. ”Olen tosi perhekeskeinen ihminen. Ymmärrän, että lapset ovat aikuisia ja heidän pitää mennä, mutta on sitä ihan ällikällä lyöty, kun ne ykskaks ovat poissa.”

Tuula Haatainen juoksulenkillä

Haatainen asuu Itä-Helsingissä rivitalon päädyssä. Koti on ollut Helsingissä jo pitkään. Juoksulenkit kiertävät usein merenrantoja. Vuosaari, Rastila, Herttoniemenranta, Arabia, Kalasatama, Kulosaari…

Tulevanakin viikonloppuna Haatainen aikoo juosta pitkän, parin tunnin lenkin.

”Helsingistä on tullut rakas koti.”

xx

Haatainen sanoo, että politiikan retoriikka on muuttunut populistiseksi ja ehdottomaksi. Se tuntuu raskaalta, kun on tottunut ajattelemaan politiikkaa yhteisenä tekemisenä ja rakentamisena, jossa jaetaan perimmäiset arvot kuten ihmisoikeudet.

 

“Niin vaikeata tilannetta ei ole, etteikö jotain voisi tehdä, äiti opetti.”

 

Yhä useammin on ajateltava omalta äidiltä opittua mallia. Kun on vaikeita tilanteita, pitää tsempata ja hakea voimaa vaikka edessä olevasta betoniseinästä. Niin vaikeata tilannetta ei ole, etteikö jotain voisi tehdä, äiti opetti. Monta kertaa uran aikana seinä onkin liikahtanut, vaikka alku on näyttänyt mahdottomalta.

Haataisen asenne ja arvot ovat pitkälti perua lapsuuden kodista. Samaan tapaan monet suurimmista tavoitteista politiikassa ovat kummunneet omasta elämästä.

Esimerkki:

Esikoislapsi sai vuonna 1988 päiväkotipaikan, mutta kun valtiotieteellisessä opiskellut äiti meni opiskelujen ohessa töihin, lapsi ei saanut pitää hoitopaikkaa. Kotona odotti samana päivänä kaksi lappua: opiskelija-asunto menee alta, ja lapsi joutuu takaisin päivähoitojonoon.

Haatainen alkoi ajaa subjektiivista päivähoito-oikeutta aluksi yhdessä Vappu Taipaleen ja myöhemmin isomman demariryhmän kanssa. Tuntui älyttömältä, että työn ja perheen yhteensovittamista piti yrittää järjestellä kaupan ilmoitustauluilla olevilla lappusilla, joilla etsittiin hoitajia lapsille.

”Me käynnistettiin massiivinen kampanja subjektiivisen päivähoito-oikeuden puolesta”, Haatainen muistelee. ”Oli rintanappeja, kirjeitä, postikortteja, koko kenttäväki mukana….”

Lainsäädäntö saatiin lopulta kuntoon 1995 aloittaneen Paavo Lipposen hallituksen aikana.

Toinen Haataisen ylpeydenaihe on koululaisten iltapäivähoito, jolla taattiin, että pienten koululaisten ei tarvitse olla yksin lyhyen koulupäivän jälkeen.

”Väänsin siihen rahat opetusministerinä ja vaadin lakiin myös välipalapykälän.”

Itäsuomalaisella koululla kasvanut tyttö sanoo olevansa hillitympi ja vähemmän radikaali kuin nuorena, mutta kokemus epäoikeudenmukaisuudesta ja syyttömien syyttämisestä saa edelleen veren kiehahtamaan.

”Minua on raivostuttanut suunnattomasti keskustelu tasa-arvoisesta avioliittolaista ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista”, Haatainen sanoo.

”Suuttumus tulee siitä, että tuntevia, rakastavia ihmisiä ja heidän elämäänsä vastaan hyökätään kohtuuttomasti, vaikka he eivät tuota kenellekään mitään pahaa.”

Pitkän matkan juoksijana Haatainen on oppinut, että politiikassa ei pärjää suurilla puheilla vaan sinnikkyydellä.

”Se saa minut edelleen tolaltaan, kun heikkojen tai vähemmistöjen oikeuksia poljetaan. Sellaista ei saa katsoa ryhtymättä toimiin.”

Tuula Haataisen CV

Yhteystiedot

Kampanjapäällikkö

Jenny Suominen
p. 050 491 1401
jenny.suominen@haatainen2018.fi

 

Viestintäpäällikkö

Merja Leskinen
p. 040 567 3208
merja.leskinen@haatainen2018.fi

 

Kiertuekoordinaattori

Jussi Kukkola
p. 044 585 5285
jussi.kukkola@haatainen2018.fi

 

Kampanjakalenteria koskevat pyynnöt: kalenteri@haatainen2018.fi

 

Kampanjan tukiyhdistyksen tilinumero:

Yhteinen Presidentti ry
FI23 1017 3000 2088 46
NDEAFIHH

 

Tuula Haataisen eduskunta-avustaja

Annu Komulainen
p. 050 501 2376
annu.komulainen@eduskunta.fi

Framsidan

Registerbeskrivning

Etusivu

Rekisteriseloste

Rekisteriseloste

Henkilötietolaki (523/1999) 10 §

1. Rekisterinpitäjä ja yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue – Finlands Socialdemokratiska Parti rp. Siltasaarenkatu 18-20 C, 6 krs. 00530 HELSINKI. (09) 478 988. Y-tunnus: 0117005-2.

Yhteyshenkilö:

Verkkoviestintäkoordinaattori Jarkko Piirainen
jarkko.piirainen@sdp.fi
Siltasaarenkatu 18-20 C, 6 krs.
00530 HELSINKI

 

2. Henkilörekisterin nimi

SDP:n presidenttiehdokas 2018 -henkilörekisteri

 

3. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

Asiakkaan henkilötietoja voidaan käsitellä seuraavia tarkoituksia varten:

– kampanjaan ja SDP:hen liittyvä viestintä ja markkinointi (esimerkiksi uutiskirjeet, sähköpostiviestit, tekstiviestit)
– kampanjaan liittyvän vapaaehtoistyön koordinointi (esimerkiksi sähköpostiviestit, tekstiviestit, puhelut)
– mielipidekyselyt

 

4. Rekisterin tietosisältö

Rekisteri voi sisältää seuraavia tietoja:

– etu- ja sukunimi
– sähköpostiosoite
– puhelinnumero
– postiosoite
– asuinkunta
– asuinmaa
– tieto siitä, haluaako rekisteröity osallistua kampanjaan vapaaehtoisena työntekijänä
– rekisteröidyn valinnat kampanjaviestinnän osalta

 

5. Rekisterin säännönmukaiset tietolähteet

Asiakasta koskevat tiedot saadaan säännönmukaisesti:
– Henkilöltä itseltään internetin välityksellä
– Henkilöltä itseltään kampanjaesitteen välityksellä

 

6. Tietojen säännönmukaiset luovutukset

Rekistereistä ei luovuteta henkilötietoja säännönmukaisesti sivullisille ilman rekisteröidyn erillistä suostumusta.

 

7. Tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle

Tietoja ei luovuteta EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelle.

 

8. Rekisterin suojauksen periaatteet

Henkilötietoja sisältävän järjestelmän käyttöön ovat oikeutettuja vain ne työntekijät, joilla työnsä puolesta on oikeus käsitellä henkilötietoja. Kullakin käyttäjällä on oma käyttäjätunnus ja salasana järjestelmään. Tiedot kerätään tietokantoihin, jotka ovat palomuurein, salasanoin ja muilla teknisillä keinoilla suojattuja. Tietokannat ja niiden varmuuskopiot sijaitsevat lukituissa tiloissa ja tietoihin pääsevät käsiksi vain tietyt ennalta nimetyt henkilöt.

 

9. Tarkistus-, kielto- ja korjausoikeus

Rekisteröidyllä on henkilötietolain mukainen oikeus tarkastaa, mitä häntä koskevia tietoja rekisteriin on talletettu. Tarkastuspyyntö pitää lähettää rekisterinpitäjälle, ja sen on oltava kirjallinen ja allekirjoitettu.

Rekisteröidyllä on oikeus kieltää häntä koskevien tietojen käsittely ja luovuttaminen suoramainontaa, etämyyntiä ja muuta suoramarkkinointia sekä markkina- ja mielipidetutkimuksia varten ottamalla yhteyttä rekisterinpitäjään.

Rekisteröidyllä on oikeus vaatia virheellisen tiedon korjaamista tai pyytää poistamaan rekisteristä tarpeeton tieto ottamalla yhteys rekisterinpitäjään. Pyyntö tehdään kirjallisena tai lähettämällä allekirjoitettu pyyntökirje skannattuna rekisterinpitäjän sähköpostiin.