lokakuu 2020

Tuula Haataisen presidenttiehdokkuus

Kansanedustaja, valtiotieteen maisteri Tuula Haatainen valittiin SDP:n presidenttiehdokkaaksi puoluekokouksessa 2. syyskuuta 2017. Elokuun jäsenäänestyksessä hän keräsi 48,36% äänistä. Vastaehdokkaina olivat Maarit Feldt-Ranta (42,13%) ja Sirpa Paatero (8,64%).

Ennakkoarvailuissa todennäköisenä ehdokkaana oli pidetty Eero Heinäluomaa, joka tuolloin oli eduskunnan puhemies. Toinen paljon ennakkoon kannatusta kerännyt nimi oli Jutta Urpilainen, myöskin puolueen entinen puheenjohtaja. He molemmat kieltäytyvät ehdokkuudesta,samoin kuin muun muassa Erikki Liikanen.

Kampanjassa Tuula Haatainen korosti feminististä ulkopolitiikkaa ja monenkeskistä yhteistyötä jossa järjestöt kuten EU ja YK ovat keskeisessä roolissa. Vaalikampanjan slogan oli Sydäntä sanoa.

Avun tarve on suuri – hyvinvointivaltion on vastattava siihen

Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen on herättänyt huolta ja keskustelua viime vuosina. Valitettavaa on että tämän vuoden tapahtumat todennäköisesti jopa kärjistävät kehitystä: toisille vuosi on merkinnyt lomautuksia, jopa konkurssin uhkaa, toiset, usein jo valmiiksi hyvätuloiset siirtyneet etätöihin melko mutkatta. Jopa säästäneet rahaa kuten tilastot osoittavat.

Suomi ottaa nyt paljon velkaa, kuten koko muukin Euroopan Unioni. Mukana on tukia heikoimpaan asemaan joutuneille kuten toimeentulotuen varassa eläville. Mutta huomattava osa rahasta kuluu epidemian hoitoon. Velkaa ei voida myöskään ottaa loputtomasti.

Suomi on edelleen vauras maa ja velkakehityksestä huolimatta selviytyy perustehtävistään. Hyvinvointivaltiota ei olla romuttamassa. Pelkona on kuitenkin ”helpommin karsittavien”, ei lakisääteisten avustusten ja tukitoimien pieneminen.

Erityisen huolissaan on oltu kulttuurin ja urheilun parissa jotka ovat tänä vuonna kokeneet eräänlaisen tuplaiskun. Toisaalta tapahtuma-alan yleisötulot ovat kadonneet, toisaalta elintärkeään veikkausrahoitukseen tuli suuri lovi kun peliautomaatit suljettiin. Hallitus tuli tässä yksimielisesti apuun. Pidemmän päälle on kuitenkin selvää että Veikkauksen tuotot vähenevät merkittävästi. Uusi arpajaislaki tuo tullessaan muun muassa pakollisen tunnistautumisen rahapelaamiseen.

Tämä tarkoittaa että kansalaisyhteiskunnan rahoitusta on mietittävä uudelleen. Moni järjestöihminen toivoo budjettirahaan perustuvaa järjestelmää, mutta on muistettava että sekään ei ole ongelmaton. Veikkauksen pelituotot ovat olleet melko vakaita tai viime vuosina kasvavia, budjettirahoitus sen sijaan vaihtelee hallituksen ja suhdanteen mukaan.

Suomen presidentinvaalit 2018

Suomen presidentinvaali järjestettiin edellisen kerran 28.1.2018, ja tulos selvisi ensimmäisellä kierroksella: Istuva presidentti Sauli Niinistö valittiin jatkokaudelle selkein lukemin. Valitsijayhdistys jonka ehdokas hän oli, keräsi peräti 62,6% äänistä.

Tulos ei ollut jättiyllätys, sillä Niinistö on nauttinut vahvaa kansansuosiota koko kautensa ajan. Vuoden 2012 vaaleissa mentiin vielä toiselle kierrokselle Vihreiden Pekka Haaviston kanssa, mutta lopulta voitto tuli silloinkin varsin selkein lukemin. (62,6%, eli täsmälleen sama prosentti kuin 1. kierroksella 2018.)

Ennakkoon vaaliasetelmat olivat siis hiukan vaisut. Saattaa olla että moni tehtävästä kiinnostunut jätti tällä kertaa osallistumatta kisaan juuri Niinistön ylivoimaisuuden vuoksi. Ehkä myös puolueet säästelivät kampanjaresursseja muun muassa seuraavana keväänä järjestettäviä eduskuntavaaleja silmällä pitäen.

Kuitenkin eduskuntapuolueet Kristillisdemokraatteja ja Sinistä tulevaisuutta lukuunottamatta asettivat ehdokkaan. (Kokoomuksella tosin teknisesti ei ollut puolueen ehdokasta sillä Niinistön takana oli valitsijayhdistys.)

Mukaan haastajiksi lähtivät (Ehdokasnumeron mukaisessa järjestyksessä):

Merja Kyllönen, Vasemmistoliitto. Teema rauha ja arjen hyvinvointi. Vasemmistoliitossa ei ollut tehtävään muita hakijoita.

Pekka Haavisto, Vihreät. 2018 oli Haaviston toinen presidenttiehdokkuus. Valittiin ehdokkaaksi yksimielisesti.

Matti Vanhanen, Keskusta. Myös Vanhanen oli toista kertaa ehdokkaana. (Edellisen kerran vuonna 2006). Keskustapolitiikoista Juha Sipiä, Olli Rehn sekä Annelli Jäätteenmäki olivat kieltäytyneet ehdokkuudesta.

Laura Huhtasaari, Perussuomalaiset. Pääteemana EU-kritiikki. Perussuomalainen puolue oli käynyt 2017 läpi myllerryksen jonka seurauksena mahdollisista ehdokkaista oli siirtynyt Sinisten riveihin.

Tuula Haatainen, SDP. Haataisen vaaliteemat olivat kestävä kehitys, naisten oikeudet ja eriarvoisuuden vähentäminen. Tuula Haatainen ilmoittikin olevansa Tarja Halosen linjan jatkaja. SDP:n muista kärkinimistä muun muassa Eero Heinäluoma ja Jutta Urpilainen olivat kieltäytyneet ehdokkuudesta. Haataisen vastaehdokkaina jäsenäänestyksessä olivat Maarit Feldt-Ranta ja Sirpa Paatero.

Paavo Väyrynen, valitsijayhdistys. Väyrynen oli ehdokkaana peräti neljättä kertaa. Aiemmin hän oli ollut Keskustapuolueen ehdokas vuosina 1988, 1994 ja 2012.

Nils Torvalds, RKP. Torvalds kannatti puolustusliitto Natoon liittymistä. Hänellä ei ollut puolueessa vastaehdokkaita.

Kristillisdemokraatit asettuivat puoluekokouksessaan Sauli Niinistön taakse, kuten myös Sinininen tulevaisuus.

Mielipidetiedustelut pysyivät koko kampanjan ajan melko vakaina ja pitivät vaalipäivänä varsin hyvin paikkansa.

Lopulliset tulokset olivat

  1. Sauli Niinistö, 62,6%
  2. Pekka Haavisto, 12.4%
  3. Laura Huhtasaari, 6,9%
  4. Paavo Väyrynen, 6,2%
  5. Matti Vanhanen, 4,1%
  6. Tuula Haatainen, 3,2%
  7. Merja Kyllönen, 3,0%
  8. Nils Torvalds, 1,5%

Äänestysaktiivisuus jäi kolmisen prosenttia vuotta 2012 alhaisemmaksi.

Vaalivideot

Tuula Haatainen vastaa videolla nuorten kysymyksiin. Allianssi ry.
Lapset kysyvät Tuula Haataiselta. Nelonen/Ruutu.fi
Feministinen ulkopolitiikka. Haastattelijana Annu Perälä, Turun Yliopisto